Yksinkertaista tai sitten ei

On helppoa sanoa asioita, kuten "vastustan rasismia" tai "kannatan homojen oikeuksia yhtäläiseen avioliittoon ja adoptioon". Mutta mitä teen sen eteen, että - esimerkkilausahduksia ajatellen - rasismia ei olisi tai että homot saisivat oikeuksia, jotka kuuluvat heterokansalaisillekin? Riittääkö se, että tilanteen eteen tullessa, vastustan rasismia, aktiivista rotuvihaa ja syrjintää, aktiivisesti esimerkiksi puhumalla, menemällä väliin tai kieltäytymällä osallistumasta? Tai että äänestän eduskuntaan ja kunnanvaltuustoon ja presidentiksi ihmistä, jonka tiedän kannattavan homojen oikeuksia yhtäläisesti heteroväestön kanssa?

Vaikka vastustan rasismia, kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani osin sympatisoiden Varg Vikernesistä, joka pidätettiin Ranskassa "joukkomurhan suunnitelusta" mm. hänen rasististen blogikirjoitustensa vuoksi. Median antama kuva ja oma käsitykseni tyypistä eivät kohdanneet. Ja toisaalta, Ranskan viranomaisethan ne olivat herneen nenäänsä vetäneet, eikä media, joka toisteli vaan tunnettuja "faktoja", joissa tosin aina vilisee myös virheitä kuten että Vikernes olisi aikanaan tappanut "bänditorverinsa", koska näinhän ei ole. Kyseessä oli Norjan black metal -piirien kahden tärkeän vaikuttajan välienselvittely, jossa toinen pipipää sai puukosta otsaan ja syyllinen istui sen johdosta 15 vuotta linnassa. Näitähän sattuu, kun tyypit uhkailevat toisiaan ja väkivallan uhka on ilmeinen. Vikernesin puukottama tyyppi oli itse uhannut aiemmin tappaa Vikernesin ja tietäen tämän tyypin vaikutusvallan "piireissä", oli uhka melkoinen. Kirkonpoltotkaan eivät olleet murhapolttoja, joten hirveän vaarallista "joukkomurhaajaa" ei Vikernesistä saa historiaa tonkimallakaan.

Kokonaan eri juttu ovat sitten juutalaisvastaiset sionismista varoittelevat tekstit, jonka kaltaisia (joskin syyttäen suoraan Länsi-Eurooppalaisen äärioikeiston nykyistä lempikohdetta islamia/islamismia/muslimeita) monet eurooppalaiset ja suomalaiset poliitikotkin ovat nettiin kirjoitelleet. Ne ovat rasismia, avointa rotuvihaa, mutta ehkä nahkani on sitten paksuuntunut, kun en enää jaksa pitää sitä niin vakavana, varsinkin, kun teksti on todella yleisellä tasolla olevaa jorinaa, kuten: juutalaiset toivat kristinuskon pakanoille -> kristinusko suvaitsuvaisuudessaan on sallinut islamin leviämisen Eurooppaan -> juutalaiset ovat alkuperäisiä syypäitä kristinuskon leviämiselle, jonka perässä islamkin on valtaamassa Eurooppaa, joka on pohjimmaltaan pakanallinen. Tuosta on kuitenkin mielestäni vielä pitkä matka natsien tuhopolitiikkaan ja aktiiviseen rodun tuhoamiseen. Toki ymmärrän, että myös yleisellä tasolla tuollainen puhe palauttaa mieleen natsien valta-ajan ja on siksi herkkä kohta kaikkialla Euroopassa. Mutta että joukkomurhaaja?

Huvittavaa oli lukea Vikernesin kommentteja pidätysajastaan Ranskan poliisin hallussa. Häneltä oli tivattu mm. lastenkasvatusperiaatteista, koska hänen blogissaan oli kuvia hänen kahdesta lapsestaan, jotka harjoittelivat niissä jousiammuntaa ja leikkivät puumiekoilla. Meikäläinenkin varmaan suunnittelee joukkomurhaa, kun tein just tällä viikolla lapsille bofferiaseita, joilla mätkiä toisiaan. Mut joo, Vikernes on vapaa ja asianajaja oli vakuutellut, että mies ei ole joukkomurhaaja vaan "survivalisti". Niinpä. Ja Ranskassa ei herra Vikernes tai hänen vaimonsa enää saa aseita kantaa, koska aseenkantoluvat oli evätty, joten ehkä tuokin täysin typerä ja turha kohu laantuu. Saipahan taas Vikernes omille ideologioilleen mahdollisia uusia lukijoita ja seuraajia nuorista, jotka seuraavat mediaa ja kiinnostuvat tyypistä, jota yhteiskunta yrittää pistää ruotuun kaiken maailman keksityillä syytöksillä.

Ja silti, silti minä sanon, että vastustan rasismia, jota Vikernesinkin juutalaisvastaiset kannanotot eittämättä ovat. Kannatan myös uskonnonvapautta, kunhan sitä ei tulla tuputtamaan mulle tai perheelleni. Kirkotkin saavat puolestani toimia, kuten tahtovat, kunhan eivät ole yhteiskunnassa erikoisasemassa, joten verotusoikeus on heiltä Suomessakin poistettava ja saatava edustuksellinen demokratia toimimaan kaikilla yhteiskunnan tahoilla niin, että kirkolla ei ole mitään valtaa yhteiskunnallisiin asioihin. Mukaanlukien siihen, voidaanko homot vihkiä avioliittoon tai sallitaanko heille adoptio-oikeus. Nykyisin kirkko voi omalla mandaatillaan estää tai ainakin nostaa niin suuren haloon tietyistä asioista, että sen valta-asema on edustuksellisen demokratian kannalta muun muassa edellämainituissa asioissa suhteettoman kova. Suoran demokratian kannalta kirkon valta on täysin kohtuutonta ja siksi välillä tuntuu, että radikaalimpikin toiminta kirkkojen vastustamiseksi olisi tarpeen. Olen kuitenkin rauhan mies - ainakin tiettyyn rajaan saakka - joten päätettäköön tämä(kin) pohdinta rakkauden sanomaan: Toivon, että rasismi saadaan kitkettyä - mielellään tietysti väkivallattomasti ja vainoamatta yksilöitä tai instansseja, jotka ovat toista mieltä - ja että homot saavat yhtäläiset oikeudet kuin heterotkin.

Kirjoitin äskettäin kummitytölleni jälleen "elämänohjeita" kummikirjaan, jonka hänelle kummilahjana lahjoitin ja päätin sen myös rakkauden sanomaan pohdittuani siinäkin ihmisyyttä yleensä ja syrjintää keskuudessamme: "Meissä ihmisissä on kyky äärimmäiseen hyvään. Meillä on valta oppia, valta tajuta, valta ymmärtää, valta nousta sen yläpuolelle, että toimisimme aistiemme mukaan vain omaa tai läheisien parasta ajatellen – vaikka sekin aisti tai vaisto on sinne juurrutettu eloonjäämisen vuoksi. Mutta osa meistä myös uhrautuu. Enkä tarkoita tällä sitä, että uhrautuisi siksi, että joku paskiainen voisi elää tyydyttävämmän elämän, vaan uhrautumista siksi, että joku tai jotkut tai ehkä koko tämä planeettamme voisi selviytyä paremmin. Eläimistä sanotaan usein, että ne tekevät asioita vaistojensa varassa. Miksi emme siis tekisi mekin. Pitääkö meidän tuhota oma asuinplaneettamme siksi, että olisi kivempaa, helpompaa ja sujuvampaa? Jos meillä on mahdollisuus toimia aivojemme kapasiteetin suomina fiksummin kuin muut lajit tai lajikumppanit, niin tehkäämme niin. Olkaamme parempia, tehkäämme hyvin. Rakastakaamme, todella."