Zeitgeist ja tulevaisuus Kainuussa

Pieni ihminen mennä vipeltää päivästä toiseen ilman kummempia huolia ja voi keskittyä nälän ja läheisyyden ja muiden perustarpeiden tyydyttämiseen. Iso ihminen taasen seuraa halutessaan maailman medioita ja yrittää niistä saamallaan tiedolla (tai propagandalla) luoda itselleen maailmankuvaa, aina joka päivä uudestaan. Elämme hektisiä aikoja ja tuntuu siltä, että harva se päivä on jossain joku kaamea katastrofi käynnissä ja maailmanloppu lähenee. Veikkaanpa kuitenkin, että niin kauan kuin on ollut nykyisenkaltaista tiedonvälitystä, on aina joku jossain odottanut, että kohta pamahtaa. Tavallaan on ristiriitaista, että tieto lisää tuskaa, mutta toisaalta siitä on se hyvä puoli, että nykyaikana me tiedämme niin paljon sodista, katastrofeista ja milloin mistäkin mullistuksista, että voimme varautua niihin – jos ei muuta niin henkisesti. Emme ryntää takki auki sotaan, vältämme alueita, joissa on levottomuuksia ja pyrimme kokoamaan tietoon perustuvan 'turvasataman' itsellemme. Toisaalta moni saattaa vajota fatalismiin; Kaikki menee kuitenkin päin persettä, joten mitä turhaa pyristelemään. Pörssiromahdus köyhdyttää meidät, Unioni orjuuttaa meidät, Nato vie meidät sotaan ja lopulta ilmastonmuutos joko a) hukuttaa tai b) jäädyttää meidät. On siinä neljättä lastaan odottavalla perheenisällä Kainuusta hieman mietittävää, mutta joka päivä on löydettävä syy elää, koska lapseni tarvitsevat minua.

Katsoimme vaimoni kanssa aktivistielokuva Zeitgeistin eli vapaasti suomennettuna "Ajan henki". Kyseinen elokuva on kerännyt paljon yleisöä netissä ja syystäkin. Onhan kyseessä nykyajan yhteiskunnassa aktiiviselle vastakulttuurille tärkeä elokuva. Lisäksi elokuva herättää tunteita ja täysin mustavalkoisia ajatuksia joko puolesta tai vastaan – sen mukaan, mihin sattuu uskomaan. Jos uskoo oikeistolaiseen ja kristilliseen propagandaan sekä päivälehtien maailmankuvaan, niin Zeitgeist on varmastikin puppua. Jos taas uskoo sinisilmäisesti siihen, että kaikki, mitä meille kerrotaan medioissa on puppua, niin Zeitgeistin täytyy olla täyttä totta. Olen sen verran kyyninen, että en usko enää totuuteen. Kaikki on väritettyä, jotta esitetty asia olisi helpompaa niellä. Itse kallistun vastakulttuurin kannattajana sille kannalle, että Zeitgeistin kaltaisia elokuvia kaivataan ja ihmisten silmiä täytyy avata vaikka väkisin. Toimivathan aktivistitkin aina tuntemansa 'totuuden' nimissä, eikä heiltäkään voi odottaa sitä, että tietäisivät tai esittäisivät absoluuttisen totuuten, koska sitä ei ole olemassakaan.

Mistä Zeitgeist sitten kertoo? Lähinnähän se on Yhdysvaltoja koskettava 'salaliittoteorioiden paljastuselokuva', mutta siinä on paljon asiaa, jota ei voi sivuuttaa, vaikka ei uskoisikaan kaikkea kokonaisuutena ja totuutena – kuten ei pidäkään. Jos kaiken mitä näkee ja kuulee hyväksyy totuutena, on suuri vaara joutua aivopestyksi. Zeitgeistin ehkä tärkein sanoma onkin, että ihmisiä aivopestään viihteellä ja hallitaan uskonnon, rahan ja koko ajan enemmän myös erilaisten seurantajärjestelmien avulla. Kun populaatio on aivopesty, ei johtavalla eliitillä ole vaikeuksia hallita ja tarvittaessa hajoittaa. Suuret massat eivät halua uskoa, että johtajamme tieten tahtoen tuhoaisivat - vaikkapa nyt Zeitgeistin esimerkkiä eli WTC-torneja käyttäen – omaa maataan, omaisuuttaan ja kansalaisiaan. Toisaalta suuret massat eivät ymmärrä sitä, että vain rahalla on loppupeleissä merkitystä ja raha on valtaa, joka ei tunne sääliä, armoa tai kaunetta. Ahneus on maailman meininki, vaikka pieni ihminen siitä ei vielä juuri mitään tiedäkään.

Zeitgeist alkaa hitaasti ja sekavasti, aivan kuin joku valtaeliitin edustaja olisi ostanut aktivisteilta ensimmäiset minuutit, jotta suurin osa populaa jättäisi loput katsomatta :-) Itse asiassa elokuvaan on lisätty viisi minuuttia alkuun, mutta syy jäi kyllä minulta täysin hämärän peittoon. Tilasin DVD:n netistä ja houkuttelin vaimoni tv:n ääreen elokuvaa katsomaan, mutta kymmenen minuutin kohdalla hän jo turhautuneena kyseli, onko elokuva vain värisevää ja silmiä rasittavaa kuvien sekasotkua ja taustalla kuuluvaa ääntä, koska tunnelma oli kieltämättä vähän sekava ja ärsyttävä. Itse olin tutustunut aiemmin elokuvan ensimmäiseen osioon, jossa pureudutaan kristinuskon olemukseen ja tiesin, että tyyli muuttuu pian. Pian elokuva imaisikin meidät mukaansa ja vaimokin oli lopulta vaikuttunut. Jos siis elokuvaa esimerkiksi netistä alkaa seuraamaan, voi hyvinkin käydä niin, että kyllästyy pian. Kannattaa kuitenkin katsoa, koska se palkitaan hurjilla visioilla.

Zeitgeist on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa "The Greatest Story Ever Told" pureudutaan raamatun tarinaan. Tässähän ei periaatteessa ole mitään uutta niille, jotka tietävät, että raamattu on vain kokoelma muinaisia taruja, tarinoita ja uskomuksia. Se onkin ehkä suunnattu tapakristityille, jotka palvovat Jeesusta joko tahtoen tai tahtomattaan. Vaikka historiallisista faktoista netissä kiistelläänkin, ovat aktivistit koonneet hauskan kokoelman vertauksia Jeesusta edeltäneiden eri uskontojen hahmojen yhtäläisyyksistä Jeesuksen kanssa. Niitä löytyy sekä Intiasta, Persiasta, antiikin Kreikasta että erityisesti Egyptistä, mikä on tietysti loogista, koska muinaisesta Egyptistähän juutalaisetkin Palestiinaan vaelsivat. Pointtina koko hommassa on osoittaa, että Jeesus on jatkumoa muinaisten auringon jumalien palvontaan ja siinä mielessähän homma kuulostaa jossain määrin jopa ihan järkevältä. Koska eikös se niin ole, että ilman aurinkoa täällä ei kukaan elä. Se on kuitenkin dokumentin tekijöiden tavoitteena, että yhä useampi heräisi miettimään, että miksi niitä jouluja ja pääsiäisiä juhlitaan ja että Jeesus-kultista viimeinkin päästäisiin eroon. Omasta mielestäni kaiken ristiriitaisen tiedon sisäistettyään ei voi kohta enää luottaa siihenkään, että ylipäätään koskaan olisi ollut henkilöä nimeltään Jeesus, koska hänestä on tehty uskontokuntien toimesta jumalan poika, jonka tarinaan on liitetty niin paljon huuhaata ja muilta jumalilta lainattua legendaa, että ei voi väittää raamatun Jeesuksen olleen totta, vaikka joskus joku sen niminen katusaarnaaja olisikin maan päällä vaeltanut.

Kristinuskosta tuli valtaapitävien väline Itä-Roomassa Konstantinuksen aikana 300-luvulla. Myöhemmin Länsi-Rooman raunioilla roomalais-katolilaisuus otti tiukan otteen vallasta ja hallitsikin läntistä Eurooppaa kristinuskon voimin tunnetun väkivaltaisesti ristiretkien ja myöhemmin inkvisition muodossa. Jeesus-kulttia on siis ylläpidetty vallan vuoksi jo pitkään ja ei ole ihme, että tuo ajanjakso ajanlaskumme alusta on hämärän ja ristiriitaisuuksien peitossa. Suurin osa väitetyn Jeesuksen elinaikana tai pian sen jälkeen eläneet historioitsijat eivät hänen ihmetekojaan tai edes olemassaoloaan kirjanneet, joten on syytä olettaa, että kristinuskosta suurin osa on keksitty ja kirjoitettu vasta satoja vuosia ajanlaskumme aloittamisen jälkeen. Milloin lie ja missä päätetty koko ajanlaskumme aloittaminen - varmaankin Bysantissa eli Itä-Roomassa. Joka tapauksessa järkevät ihmiset varmasti käsittävät, että raamattu ei voi olla totta ja että Jeesus on länsimaisen kristinuskon liikkeen tärkeimpiä jumalhahmoja, mutta elämän tarkoitusta, maailmankuvaa tai maapallon historiaa ei voi hänen mukaansa määritellä. Jeesus on vain yksi auringonjumalien jatkumo ja Zeitgeist osoittaa tästä monta hyvää esimerkkiä kuten esimerkiksi joulun, jolloin talvipäivänseisauksen aikaan aurinko on matalimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla, jonka jälkeen aurinko (Jeesus) "syntyy", jonka lisäksi kolme tähteä taivaalla muodostavat ns. kolmen kuninkaan kuvion. Pääsiäistä vietetään taasen kevätpäiväntasauksena, jonka jälkeen pimeän aika taittuu ja valoisa alkaa hallita. Eli aurinko (Jeesus) "kuolee, haudataan ja kolmantena päivänä nousee haudasta" valaisemaan maailmaa.

Zeitgeistin toinen osa "All the World's a Stage" keskittyy 9/11 eli WTC-iskuihin ja 'salaliittoon' niiden takana. Asiasta on niin paljon ristiriitaista informaatiota kaikki paikat pullollaan, että totuutta on vaikea sieltä seasta etsiä. Se on kuitenkin todettava, että kun kuuntelee eri alojen asiantuntijoita rakennusalan ihmisistä professoreihin, ei voi kuin ihmetellä sitä, miten lentokoneen polttoaine voi polttaa ja räjäyttää vankkateräksisen pilvenpiirtäjän lähes tomuksi. Kaikista 'huvittavinta' on, että yhteen sortuneista torneista ei edes törmätty lentokoneella, kuten kahteen muuhun torniin, mutta silti sekin – vankka terärakenteinen rakennus – sortui suoraan alaspäin, kuten hallituissa rakennustyömaaräjäytyksissä tapahtuu. Kaiken takana on tietenkin raha, lupa ja oikeutus Bushin hallinnolle käyttää satoja miljardeja sotateollisuuteen, masinoida hyökkäys Irakiin ja kääriä johtavalle eliitille massia niin maan perkeleesti. Sota on kannattavinta bisnestä ja sen vuoksi näköjään saa tehdä mitä vaan. Vaikka ei uskoisi, että niin voidaan toimia, niin kyllähän valtiot ja hallitukset riistävät muutenkin koko ajan kansalaisiaan, vievät heiltä oikeuksia milloin minkäkin terrorismin vastaisen lain voimin ja tekevät ylipäätään sitä, mikä on kannattavinta.

Yhdysvallat on hyvä huono esimerkki kieroutuneesta poliisivaltiosta, jossa tyhmä kansa (erilaisten arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa amerikkalaista uskoo, että raamattu on täysin totta!) on johdateltavissa median voimin tai sitten se ei vaan jaksa välittää siitä, mitä valtaeliitti puuhaa, koska kansalaisen oma hyvinvointi riippuu siitä, että jaksaa tehdä mahdollisimman paljon duunia, koska sosiaaliturva on olematonta ja koulutus ja terveydenhuolto pitää maksaa omasta pussista. Valtaeliitin kannalta katsottuna kansan syvät rivit kannattaa pitää köyhyysrajan alapuolella, jotta siitä kansanosasta saadaan tykinruokaa palkka-armeijaan, joka lähetetään milloin minnekin maailman kriisipesäkkeeseen milloin mistäkin tekosyystä valtaamaan luonnonvaroja ja hyödyntämään valtavan aseteollisuuden tuotteita. 'Hauskin' pikku pätkä Zeitgeistissa on, kun George W. Bush toteaa tv:ssä WTC-iskujen jälkeen, että ”Saddam...ööö, Osama Bin Laden on...” eli herra presidentti sekoilee hänelle kirjoitetuissa sanoissa, kun aluksi on syytettävä Osama Bin Ladenia, CIA:n pitkäaikaista yhteistyökumppania WTC-iskuista, vaikka mielessä on jo hyökkäys Irakiin ja Saddamin kukistaminen, mutta motiivia ei ole vielä saatu kehitettyä. Myöhemminhän sekin sitten keksittiin – joukkotuhoaseet, joita ei koskaan löydetty. Ihmettelen kyllä, miksi USA ei vierittänyt saman tien syytä iskuista Saddamin syyksi, koska kansahan näyttää uskovan mitä tahansa, mutta toisaalta oli paljon kannatavampaa pistää koko homma mystisen terrorismin piikkiin, jonka varjolla Yhdysvaltain lainsäädäntöä saatiin muutettua niin, että kansalaisten perusoikeudet on viety ja heitä voidaan pitää pysyvästi vangittuina 'epäiltynä terrorismista' ilman mitään todisteita.

Zeitgeistin kolmas osa "Don't Mind the Men Behind the Curtain" on itse asiassa surullisin osa elokuvaa. Se esittelee Yhdysvaltain keskuspankin maailman vaikutusvaltaisimman valtion todellisena hallitsijana. Historiakatsaus on todella mielenkiintoinen ja toteamus siitä, että raha pyörittää maailmaa, on todellakin totta – niin kuin vain siitä 'totuudesta' voi puhua. Vaikka dokumentin väitteistä vain osa olisi 'totta', on silti hyvinkin uskottavaa, että itse asiassa Yhdysvaltain keskuspankki määrittelee taloudellisilla toimillaan sen, mitä Yhdysvallat tekee ja hallitus on vain sen sätkynukke. Yhdysvaltain keskuspankki lainaa rahaa hallitukselle sotatoimiin ja keskuspankki on – niin oudolta kuin se kuulostaakin – yksityinen yritys. Tiedämme jo muutenkin, että globaali talous ei välitä valtiorajoista ja pörssissä keinotellaan tulojen maksimoimiseksi, joten miksi emme uskoisi myös sitä, että kaiken takana on joukko pankkiireja. Vaikka yksittäiset valtiot tai paikallisella tasolla kunnat ja kuntayhtymät haluaisivatkin tehdä hyvää ja ajatella kansalaisiaan, niin loppujen lopuksi kaiken takana on raha, joten kaiken pitää jossain tuottaa jollekin jotain. Mikään ei toimi ilman rahaa ja kaikki on kytkeytynyt globaaliin kapitalistiseen markkinatalouteen. Sen vaarana yksilön suhteen on se, että nuo ”miehet vallan verhon takana” voivat halutessaan vaikuttaa maailmantalouteen niin, että jonkun arvo häviää tai vaikkapa velat menevät maksuun. Ja kun arvo häviää, ne joilla on rahaa, ostavat, ja kun velat menevät maksuun, rahaa jää vain niille, kenellä on ollut varaa sitä lainata. Tämä on otettava huomioon myös yksilön tai vaikkapa vähän isommassa mittakaavassa kunnan tai kuntayhtymän mittakaavassa. Minun perheenikin on velkavankeudessa ja jos maailmantalous jyrkästi muuttuu ja korot nostetaan pilviin, voi asuntolaina yhtäkkiä ollakin mahdoton takaisinmaksettava. Samaten voi miettiä, onko Kainuulla tulevaisuutta kuntayhtymän velkaantuessa koko ajan pahemmin. Koko ajan vanhentuvan väestön hoitaminen, hoitotakuu, keikkalääkärit ja ja työttömyys kurjistavat taloutta ja velkaa on koko ajan otettava lisää. Entäs sitten, kun koittaa päivä, jolloin se velka haetaan maksuun? Tai eliitti romahduttaa pörssin päästäkseen ostamaan halvalla pois kaikki kilpailijansa? Jo valmiiksi velkaantuneessa tilanteessa ei ole varaa lamaan.

Ajan henki on Zeitgeistin mukainen, mutta oma elämä pyörii kuitenkin kotona niiden pienten ihmisten kanssa. Samaten on vaan pakko toivoa, että maailmantalous ei romahduta Kainuuta, koska täällä korven keskellä haluaisimme elää jatkossakin. Silti on huolestuttavaa lukea Kainuun sanomia. Kajaanin yliopistokeskusta ajetaan alas, koska opetusministeriön mukaan yliopistojen määrä on saatava vuoteen 2020 mennessä tippumaan. Ai miksikö? No tietenkin rahan vuoksi. Ihmiset on saatava keskuksiin, joissa on pääomaa. Syrjäkylillä on turha korkeasti kouluttaa ketään. Tämä taas heijastuu muihin oppilaitoksiin ja Kajaanin ammattikorkeakouluakin uhkaa yhdistäminen isompiin yksiköihin (tätäkin on lehdissä väläytelty). Poliitikot ja oppilaitokset vakuuttavat lehdissä toisin, mutta koska loppupeleissä raha ratkaisee, niin eihän pienessä Kajaanissa kannata kannattamatonta toimintaa säilyttää. Globalisaation voittoajattelua opetetaan siellä AMK:ssakin ja vuosina 1994-1997, kun itse kyseisessä koulussa markkinoinnin tunnilla istuin ja sitä hapatusta kuuntelin, niin ei siellä kyllä kriittisyyttä asiaa kohtaan osoitettu pätkääkään. En tiedä, onko opetuksessa nykyisin mukana yhtään kriittistä ajattelua, mutta hyvä olisi olla, koska muuten koneisto tuottaa vaan aivottomia kapitalisteja, jotka tavoittelevat omaa etuaan. Harvoinpa toisaalta kaupallisessa koulutuksessa mitään sosiaalisia arvoja esille tuodaan, joten toiveeni lienee turha.

Kajaanin kohtalo tärkeimpien oppilaitosten häviämisen ohella riippuu edelleen paljolti paperitehtaasta. UPM:n tehdas tuo Kajaaniin rahaa, mutta kun tehdas aikanaan siirretään jonnekin 'suotuisamman talouden maahan', jää tänne isoista työnantajista enää kuntayhtymä ja prikaati. Kuntayhtymän kohtaloksi voi koitua joka vuosi paheneva velkakierre, joka erottaa lopulta isommat kunnat yhteisrintamasta ja hajottaa sen. Prikaati taasen menettää merkityksensä, kun Suomi liittyy Natoon ja palkka-armeija väistämättä synnytetään. Mitä syytä täällä siis on enää elää minunkaan sitten, kun kaikki on mennyttä ja talon arvokin murto-osa nykyisestä? Ajattelen ehkä naiivisti, että kyllähän täällä edelleen viihtyy, kun on läheisiä ihmisiä, puhdasta luontoa ja vielä kaikki neljä vuodenaikaakin. Tosin isovanhemmat kuolevat ja lapset muuttavat pois, mutta toivottavasti he tulevat usein käymään ja lapsenlapsetkin tutustuvat meihin. Niin ja saattaahan paikallinen talous kin edelleen toimia esimerkiksi matkailun ja kaivostoiminnan turvin, joten miksipä täällä ei voitaisi elää myös normaalia arkea, eikä vaan tallailla kuolleen pikkukaupungin hiljaisia katuja. Pitää vaan samaan aikaan toivoa, että pohjoiset napajäätiköt eivät siihen mennessä sula liikaa ja muuta golf-virran suuntaa ja jäädytä koko Skandinaviaa. Mut eiköhän sekin siitä jotenkin suttaannu – eläähän ne Siperiassakin. Ei muuta kuin päivä kerrallaan, rakkautta sydämessä.

Sicko-Kainuu

Kävimme vaimoni kanssa katsomassa Michael Mooren uusimman dokumentin Sicko. Se oli mielestäni Mooren elokuvista ihmisläheisin ja tunteellisin elokuva. Oli surullista nähdä ihmisten kärsivän sairauksistaan, mutta vielä enemmän siitä, että yhteiskunta ei pidä heistä huolta. Elokuva esitettiin Sairaan hyvä filmifestivaali -tapahtuman yhteydessä ja siihen liittyi myös alustus sekä paneelikeskustelu elokuvan jälkeen. Siellä ei sivuttu kaikkea, mitä nyt ajattelin käydä läpi, mutta heitettiin kyllä ilmaan ajatus siitä, että meillä täällä Suomessa on kuitenkin asiat hyvin, vaikka huonompaan suuntaan ollaan menossa. En ole itse minkään sortin ammattilainen terveysasioissa, enkä ole sekaantunut myöskään politiikkaan, joten talouspuolikin on vain kuulopuheiden ja lehdistä lukemani varassa. Pohdin kuitenkin tässä sitä, mitä olen nähnyt, kuullut ja kokenut eritoten syrjäisen kotipaikkani Kajaanin näkökulmasta.

Kainuussa puhutaan jatkuvasti lääkäripulasta. Keskussairaalalla lääkäreitä vielä riittää, mutta siellä onkin koko ajan iso joukko opiskelijoita ja erikoistuvia nuoria lääkäreitä. Se ei kuitenkaan ratkaise pitkän tähtäimen lääkäripulaa. Useita pitkään kainuussa olleita erikoisalojen ihmisiä, kuten fyysikko, kemisti ja radiologeja kaksin kappalein on jättänyt aivan vastikään KAKS:n ja lähtenyt etsimään onnea muualta. Ongelma on siinä, että heitä ei tuosta vaan korvatakaan. Ongelma on myös siinä, että jos halutaan houkutella tänne osaavaa henkilökuntaa muualta, jouduttaisiin panostamaan palkkaan ja etuisuuksiin, joihin ei oikein ole varaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän viime vuoden alijäämä ylitti 18 miljoonaa euroa ja tuommoisilla ylijäämillä on paha tapa kasvaa koko ajan, koska sitä kuitataan lainoilla. Kunnat, jotka kuntayhtymän toiminnan rahoittavat, pihtaavat rahojaan, eivätkä suostu nostamaan maksuosuuksia vaadittavalle tasolle, vaikka kustannukset koko ajan nousevat ja väestö ikääntyy. Yhtälö on mahdoton. Kuntien pitäisi vetää yhtä köyttä, kun kerran ovat kuntayhtymän toimintaan suostuneet.

Mistä lääkäripula sitten johtuu? Voi olla, että lääkäreiden perheenjäsenille ei ole Kainuussa töitä. Voi olla, että lääkäreiden lasten muuttaessa opiskelemaan muualle, haluavat vanhemmatkin lähemmäksi lapsiaan ja mahdollisia lapsenlapsia. Voi olla, että motiivina on puhtaasti raha. Muukin työväestö toimii siten, että jos jostain tarjotaan työtä paremmalla palkalla ja etuuksilla sekä työolosuhteilla, ihmiset tekevät henkilökohtaisen päätöksen, eivätkä mieti, että ”no mitenkäs täällä entisessä työpaikassa pärjätään ilman minua?” Ihmiset toimivat kuten ovat aina toimineet: itsekkäästi omia etujaan silmällä pitäen. Eikä heitä minun mielestäni voi siitä moittia. Jos työilmapiiri, työolosuhteet, palkka ja etuisuudet huomataan surkeammiksi kuin jollain kollegalla jossain toisessa sairaalassa ja sieltä sitten tarjotaan hyvää virkaa, niin hölmöhän sitä olisi, jos ei edes harkitsisi siirtoa.

Yksi Sickon herättämä ajatus oli ihmisten asenteiden muuttuminen terveyspalveluja kohtaan. Olen kuullut useammastakin suusta Kajaanissa, että ”ei sinne arvauskeskukseen kannata mennä, yksityisellä saa parempaa palvelua ja siellä määrätään kunnon lääkkeet”. Se, että ihmiset ajattelevat jo valmiiksi, että julkisella puolella joutuu jonottamaan ja saa huonompaa palvelua kuin yksityisellä, johtaa siihen, että ihmiset käyttävät yhä useammin yksityisen puolen lääkäripalveluita. Niistä joutuu ehkä maksamaan, mutta toisaalta, niinhän maksamme muutenkin palvelusta. Olen itsekin käyttänyt yksityisen puolen lääkäripalveluja ja täytyy myöntää, että toimiihan se helvetin paljon hienommin. Voit sopia ajan, tulla viihtyisään aulaan lueskelemaan lehtiä ja lääkäri on kohtelias ja haluaa oikeasti selvittää, mikä sinua vaivaa. Lisäksi on tiettyjä tutkimuksia, jotka tuntuvat olevan enemmän ja vähemmän vaikeita saada julkisella puolella. Lauran raskausajan kokemukset olivat sellaisia, että julkisella puolella joutui aina selittelemään ja pyytämään varta vasten jotain tutkimuksia, jos oli hätä ja suhtautuminen oli nihkeätä. Yksityisellä puolella asiakkaalle ei ole varaa vittuilla tai se ei tule toiste. Tämä on vaarallista kehitystä. Pian kaikki töissäkäyvät ja jotain tienaavat ihmiset menevät poikkeuksetta yksityiselle lääkärille ja huonompiosaiset marssivat jonottamaan arvauskeskukseen. Mikä tässä sitten eniten mättää? Tietenkin se, että lääkäripula onkin osittain vain kulutustottumuksista aiheutunut tilanne. Jos kaikki yksityisellä puolella toimivat lääkärit toimisivat julkisella puolella, ei lääkäripulaa varmasti syntyisi. Jos ihmiset käyttävät yhä enemmän yksityisen puolen palveluita, siirtyy sinne pääomaa ja yksityisillä yrityksillä on varaa palkata lääkäreitä yhä isommilla liksoilla, eikä näiden lääkäreiden pian enää kannatakaan toimia julkisella puolella, jossa on huonommat palkat, potilaita lappaa ovista ja ikkunoista ja vuorotyö ei nappaa, koska se tappaa.

Kainuu on toki siitä hankala alue ajateltavaksi kokonaisuutena, että täällä on todella pieniä ja syrjäisiä kuntia, joissa ei oikein ole mitään palveluita enää jäljellä. En ihmettele, ettei sinne kukaan lääkäri halua muuttaakaan. Palvelut keskittyvät toimiviin keskuksiin kuten Kajaaniin ja Sotkamoon ja muut kunnat sinnittelevät siinä sivussa. Ymmärrän toki tämmöisessä tilanteessa suurempien kuntien nihkeyden nostaa maksuosuuksiaan: Miksi pitäisi maksaa enemmän kuin pienet, joista potilaat tulevat hoitoon keskuksiin, eikä heitä hoideta kyseisissä kunnissa. Siinä mielessä olisi hyvä, jos kuntia ei olisikaan vaan toimittaisiin oikeasti niinkuin yksi iso kunta, Kainuu.

Sickon jälkeisessä paneelikeskustelussa kuultiin kommentteja ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. On kuitenkin aika mahdotonta millään terveyspalveluilla ehkäistä sitä, että ihmiset syrjäytyvät työelämästä, jos töitä ei kerta kaikkiaan ole. Kaikki ihmiset eivät halua muuttaa kasvukeskuksiin, mutta kaikille ei löydy täältä töitä. Ei vaikka olisi korkeasti koulutettu, eikä varsinkaan, jos on huonosti koulutettu tai koulut ovat jääneet kesken. Hanttihommia ei paljon ole tai niitä ei kannata taloudellisessa mielessä tehdä. Siitä aiheutuu kierre, jota on vaikea katkaista. Se yhdistettynä päihdeongelmiin ja yksinäisyyteen on semmoinen tappava cocktail että ei pahemmasta väliä. Siinä mielessä kannatan toki ennaltaehkäisevää terveystyötä, mutta keinot ovat kyllä vähissä. Ehkä ennaltaehkäisevän terveystyön tärkeimmäksi osa-alueeksi pitäisi muodostua ihmisten patistaminen muuttamaan täältä pois. Se ei taas pitkällä tähtäimellä vaikuta kovin järkevältä toiminnalta. Nuoret muuttavat täältä joka tapauksessa suurin joukoin pois amiksen ja lukion jälkeen, joten mikäli vielä työväestökin päätyy samaan ratkaisuun, ei täällä kohta asu kuin terveysihmisiä ja vanhuksia. Niin ja varusmiehiä. Niillä tosin ”palkat” ei riitä yhteiskuntaa hyödyttävään kulutukseen, vaan kaikki vähä raha menee viinaan, tupakkaan ja munkkeihin. Tosi hyvä cocktail sekin terveyden kannalta.

Sicko onnistui ainakin siinä, että se auttoi huomaamaan, että on tärkeätä säilyttää terveyspalvelut yhteiskunnan käsissä. Jos terveyspuoli menee firmojen haltuun, alkaa koko yhteiskunta kärsiä, varsinkin sen heikoimmat yksilöt. Kuka tahansa voi sairastua koska tahansa, joten on hyvä tietää, että se arvauskeskuskin on vielä pystyssä, jonne raahautua viimeisillä voimillaan, jos tilillä ei ole enää täpäkkää.