Risto pyöritti 50v-juhlissani kuvashowta, jota varten oli vanhoista valokuvista kuvannut sekä muuten koonnut kuvakavalkadin. Kuvaajina kuvilla on useita ihmisiä, eikä osan kuvaajista ole tietoa. Kuvaajia ovat olleet mm. tätini Sointu ja mahdollisesti Vuokko, mahdollisesti vanhempani sekä siskoni Marianne. Mietin, että kommentoisin kuvia tähän yksitellen, mutta toisaalta, tärkeintä minusta on, että ne jäävät elämään ja löytyvät jostain sittenkin, kun aika minusta jättää, joten tein niistä nettiin kuva-albumin:
6.1.24
Parhaat keikat 2023
Vuonna 2023 kävin ehkä kaiken kaikkiaan viidellä keikalla. Saatan muistaa väärinkin. Näistä on kuitenkin helppoa tehdä top-5 -listaus, koska kaikki olivat omalla tavallaan tosi hyviä keikkoja. Lopuksi mainitsen vielä pari missiä, jotka jäivät harmittamaan. Keikoilla käynti on kivaa! Kun tyttäreni kävi tuossa joulunjälkeisviikolla ja juttelimme hänen täysi-ikäistymisestään, oli hänelläkin ensimmäisenä mielessä lähteä ystävänsä kanssa keikoille, kunhan 18v tulee ensi keväänä täyteen. Keikat ovat pääasiassa keskustan baareissa, vaikka toki konsertteja järjestetään muuallakin, mutta ehkä baarikeikoissa on oma klanginsa, sellainen helppous, että jos ei aivan nappaa, niin lähdenpä vaikka veks kesken kaiken tai vessaan tai tilaamaan kaljaa. Mutta jos johonkin konserttiin vasta vasten raahautuu, niin siellä on sitten oltava ja viihdyttävä ja taputettava loppuun saakka. Silti arvostan kovasti, että konsertteja järjestetään ja että minua vei vuonna 2023 niihin rakkaani Niina.
1. Jarkko Martikainen @ Kuhmo-talo
Kuhmon kulttuuritalossa ollut keikka tarjosi pimeyden läpi ajamisen (Niina ajoi, minä sain vain ottaa rennosti) lisäksi aivan upean akustiikan, hämyisen tunnelman ja mielettömän hienojen puitteiden lisäksi Jarkko-kaiman upean keikan. Lauluja pohjustettiin tarinoilla elämästä ja moni kappale avautui itselleni uusin silmin. Kosketti, nauratti, sykähdytti. Konserttitilassa keikka oli moninverroin meluista baaria parempi paikka yksinäiselle trubaduurille, joka veti kokemuksella, karismalla, lämmöllä ja ilolla läpi yleisön kanssa yhteisöllisen keikan, joka jäi mieleen kummittelemaan, hyvällä tapaa.
2. Litku Klemetti @ Kulma
Litkua päästiin näkemään hikisellä Runoviikon keikalla. Tunnelma oli katossa, jos ei läpikin mennyt. Upeeta, mahtavaa.
3. Aili Järvelä trio @ Kouta-sali
Vähän kai niinkuin synttäreiden ennakkokeikkana menimme katsomaan Kaukametsän Kouta-saliin Ailia, jonka Keväthuudosta on tullut henkilökohtainen kevät-klassikko. Tällä keikalla kuitenkin isomman orkesterin sijaan trio, joka oli sympaattinen, kuten Ailikin. Hyväntuulen ja ilon keikka, josta tuli muutama uusi tuttavuus biisienkin osalta, tosi mukava keikkakokemus.
4. Laineen Kasperi & Liian iso trio @ Vastavirta-klubi
Kimmon ja mun 100v-reissulla Tampereella päästiin Vastavirta-klubin tunnelmaan mukaan ja Kimmo sai oman osansa keikan hurmoksesta, kun hänen 50v-päivänään pidetyn keikan kunniaksi kuultiin "Kimmo, Kimmo, Kimmo" -chanttia lavan etuosan ihmisiltä ja Laineen Kasperi toimi uskomattoman hienona seremoniamestarina, aivan loistava keikka, jossa juuri tämän paikan jengi otettiin huomioon ja jengi esiintyjät avosylin vastaan.
5. Samuli Putro @ Kulma
Vuoden viimeinen keikka, jossa kuultiin Martikaisen keikan tavoin tarinointia ja draaman kaarta, tunnelmasta toiseen. Oli hauskaa, koskettavaa, menevää ja rauhallisempaa. Keikan jälkeenkin keskustelua siitä riitti, joka on hyvä merkki - ei ollut yhdentekevä show tämäkään!
Vuoden missit eli mitä keikkoja jäi näkemättä:
* Vihtahousu. Taas kerran! Miksi, no kun ei jaksanut. Olen missannut bändin jo about miljoona kertaa. Vähän liioittelen, mutta siis kyseessä kuitenkin kajjjaanilainen yhtye, joka on toiminut vuosikausia, mutta niin vaan olen missannut kaikki keikat.
* Dai Kaht. Ja tämä, melkein vannoin, että Dai Kahtia nyt AINAKIN menen katsomaan, jos en mitään muuta, mutta joulukuinen keikka jäi kuitenkin kokematta, harmi.