Minua kutsuttiin kahden henkilön toimesta kunnallisvaaliehdokkaaksi. En innostunut. Vastasin toiselle kysyjistä näin:
Olen äänestänyt elämäni aikana vihreitä ja vasemmistoa, kerran demariakin presidentiksi. Poliittinen systeemi on sinänsä ok, että siinä pyritään kompromisseihin, koska kumminkaan kaikkia ei voi koskaan miellyttää - olen itsekin sovittelija, vaikka minulla olisikin jyrkkiä mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Oma näkemys on kuitenkin, että järkevätkin ihmiset mielipiteineen hukkuvat puolueen asettamien reunaehtojen taakse. Jos joku uskaltaa olla perustellen muuta mieltä kuin edustamansa puolue, hän on änkyrä, jota ei haluta puolueeseen. Toisaalta taas ilman puolueen massavoimaa ei yksilön ääntä kuunnella. Minä työskentelen päivittäin kymmenien ja satojen ihmisten kanssa palveluammatissa, enkä halua heille tuputtaa mielipiteitäni. Minulle tärkeämpää on vapaus kuin vaikuttaminen. Puoluepolitiikkaan osallistuminen (vaikka vain äänien keräämiseksi puolueelle, koska eihän siitä vaaraa olisi, että minua mihinkään valittaisiin 😏) vaatisi kuitenkin sitoutumista puolueen linjaan, imagoon, tavoitteisiin - vaikka siinä nimeni perässä lukisi "sit." Olen vapaa-ajattelija, sitoutumaton humanisti, tieteen saavutusten mukana mielipiteitäni asioista muuttava yksilö. Kannatan toki monia vihreiden ja vasemmiston yleisiä arvoja verrattuna siihen, että tuijotettaisiin ensisijaisesti talouskasvua, maan etua, perinteisiä arvoja tai muuta konservatiivista politiikkaa. Päätin jo vuosikausia sitten, että en marssi minkään asian puolesta, koska se on aina myös marssimista jotain toista vastaan ja sama pätee politiikkaan, koska minä en ole valmis seisomaan kenenkään joukoissa. Jo nuorena minun oli vaikeata kuulua joukkoon, vaikka tietysti menin massan mukana, etten erottuisi, joten minuun on sisäänrakentunut erakko, joka haluaa hyvää ja yrittää selviytyä elämästä muiden elävien olentojen kanssa pitäen kuitenkin oman pääni ja tehden omat ratkaisuni siten, että muiden ei tarvitse niistä minulle älämölöä nostaa. Politiikka on pahimmillaan vastenmielistä älämölöä, kähmimistä ja epärehellistä kaupantekoa tavoitteista ja vaikka joillain puolueilla onkin enemmän hyviä tavoitteita kuin toisilla, niin minua ei siihen soppaan saa hyppäämään ihan vähässä kummassa. Lyhyempi vastaus voisi tietysti olla, että kiitos kysymästä, taidan pitäytyä mieluummin taustalla, enkä ole valmis sitoutumaan julkiseen kannanottoon minkään puolueen riveissä. Tsemppiä kuitenkin puolueenne yleisesti ottaen avarakatseiselle ja ympäristöämme kunnioittavalle politiikalle - todennäköisesti äänestän vihreitä jatkossakin, yhtenä pienenä ihmisenä kansalaisten joukossa, sen perusteella, mikä kulloinkin tuntuu tärkeimmältä tai minkä puolueen tavoitteet läheisimmiltä.
Ja jos kuulostin happamalta politiikan suhteen, niin tiedostan toki kunnallispolitiikan olevan ihmisläheisempää arjen politiikkaa. Omaan arkeeni se ei kuitenkaan istu tai tule istumaan ihan heti, neljä lasta - nuorempien osalta varsinkin - ja vaimo, omat terveyshuolet sydämen kanssa ja tänä vuonna myös vanhempien terveyshuolet, puhumattakaan töistä, jossa on ollut kiireisin vuosi ikinä, eikä varmasti hellitä ennen kuin uusi sairaala saadaan pystyyn, joten tsemppiä teille, jotka sitä arjen politiikkaa pyöritätte, toivottavasti teillä virta riittää, minulla välillä hädin tuskin omaan arkeeni 😊
