Vain rakkautta me tarvitsemme
Emme vihaa
Vain läheisyyttä me kaipaamme
Emme pintaa
Vain onnea me etsimme
Emme tuskaa
Mutta vaikka kuinka etsimme
Kaipaamme ja tarvitsemme
Seuraavat myös pahat asiat meitä
Ja nakertavat meihin onnettomuutta
Itsekästä ja välinpitämätönä
Onko typerämpää ihmistä
Kuin huumassa huikentelija
Onko hölmömpää kuin harmoniaton
Muttei harmiton himo
Mistä löytyy onni
Rakkaus ja rauha
Jos ei itsestä
29.6.12
26.6.12
Kesä ja kissa
Tuli kesä, tuli lämpö
Tuli tyttö, tuli tuli
Tuli luli luu
Titityy ja miau
Kissa karkasi
Palasi
Lähti taas
Etsii onneaan
Kesä on myös kostea
Märkä mirri yöjuoksenteli
Janottikin
Mahla valui puissa
Minä hoidan kesän kissaa
ja viihdytän kesänaista
Vaikken tiedä
pitäisikö sittenkin
Viihdyttää kissaa
ja hoitaa naista
Molemmilla kaipuu jonnekin
Minne minä en uskalla päästää
Joten he karkaavat
Ja palaavat, jos ovat palatakseen...
Tuli tyttö, tuli tuli
Tuli luli luu
Titityy ja miau
Kissa karkasi
Palasi
Lähti taas
Etsii onneaan
Kesä on myös kostea
Märkä mirri yöjuoksenteli
Janottikin
Mahla valui puissa
Minä hoidan kesän kissaa
ja viihdytän kesänaista
Vaikken tiedä
pitäisikö sittenkin
Viihdyttää kissaa
ja hoitaa naista
Molemmilla kaipuu jonnekin
Minne minä en uskalla päästää
Joten he karkaavat
Ja palaavat, jos ovat palatakseen...
17.6.12
Sinä
Tähdet silmissäsi loistivat
Kun halasimme
Läheisyys tuntui hyvältä
Mutta ajatus sinusta on pimeän peitossa
Ei kai pitäisi ajatella ollenkaan
Vaan nauttia hetkistä, vapaudesta
Vaikka meillä onkin omat kahleemme
Totuus on, että pelkään
Enkä jaksa liikaa säätöä
Mitään vaatimuksia
Tai sopimuksia
Arki vie voiton kaikesta muusta
Ja pitää kasassa
Mutta silti tulen tapaamaan sinut uudestaan...
Kun halasimme
Läheisyys tuntui hyvältä
Mutta ajatus sinusta on pimeän peitossa
Ei kai pitäisi ajatella ollenkaan
Vaan nauttia hetkistä, vapaudesta
Vaikka meillä onkin omat kahleemme
Totuus on, että pelkään
Enkä jaksa liikaa säätöä
Mitään vaatimuksia
Tai sopimuksia
Arki vie voiton kaikesta muusta
Ja pitää kasassa
Mutta silti tulen tapaamaan sinut uudestaan...
16.6.12
Hän ja minä, perseillen
Näin hänet marketin pihalla
ihastukseni
ja sanoin "moi"
mutta en muuta,
vaikka sydän muljahti.
Kotipihalla sydän teki sen toisen kerran,
kun mietin, mitä täällä yksin teen.
Kyynel puski silmään,
joten turrutin sen avaamalla oluen.
---
Eeeengland!
Gojiraaaaa!
Orriii, perkele, mitä sä siinä teet!
---
En tunne oloani paremmaksi,
kun perseilen ympäriinsä.
Mutta helpottaa, kun voi olla perseilemättä.
ihastukseni
ja sanoin "moi"
mutta en muuta,
vaikka sydän muljahti.
Kotipihalla sydän teki sen toisen kerran,
kun mietin, mitä täällä yksin teen.
Kyynel puski silmään,
joten turrutin sen avaamalla oluen.
---
Eeeengland!
Gojiraaaaa!
Orriii, perkele, mitä sä siinä teet!
---
En tunne oloani paremmaksi,
kun perseilen ympäriinsä.
Mutta helpottaa, kun voi olla perseilemättä.
11.6.12
Niilo-sedän opetukset
Vanha kunnon Rush julkaisi jälleen albumin ja tilasin oikein "fanipaketin" tämän suht harvinaisen tapauksen vuoksi. Mukana tullut magazine on kyllä hienosti koottu läpyskä täyttä Rush-asiaa ja lueskelin mm. rumpalilegenda Neil Peartin haastattelua mielenkiinnolla. Haastattelussa oli tietysti jälleen pakko kerrata Niilo-sedän elämän kovia aikoja (joista tosin ei kerrottu yksityiskohtaisesti - tietenkään - koska kyseessä on Rush-faneille suunnattu läpyskä), jonka jälkeen bändikin meni luonnollisesti tauolle, vaikka palasihan ne jo aikaa sitten uudestaan kehiin, mutta kumminkin. Niilo-setää oli ärsyttänyt silloin (vaimon ja tyttären kuoltua) se, että hänelle oli toitotettu, että "onhan sinulla musiikki". Sen sijaan mies etsi rauhaa moottoripyörän selässä, ajaen minne nokka näyttää. Myös sanat ja kirjoittaminen olivat tärkeitä, mutta ei musiikki. Kun välillä itse ajattelen oman elämäni koukeroita, vaikka ne eivät tragedian mittoihin tietty ylläkään, niin minulla taasen se rauhan etsiminen tapahtuu juuri musiikin kautta. Meillä on Niilo-sedän kanssa sellainen ero, että hän on ammattimuusikko, virtuoosi toki ja varmasti rakastaa sitä touhua ja on siinä intohimoinen, mutta musiikki on myös hänen työnsä, leipäpuunsa. Musiikki on hänelle väline toteuttaa sitä, mitä parhaiten osaa, mutta se ei välttämättä ole hänelle se väline, jolla itseään alkaa terapoimaan. Aina, kun hän puhuu Rushista, hän puhuu bändikavereistaan, ystävistään. Ilman ystävyyttä Rush olisi kuollut ja kuopattu jo ajat sitten.
Lopuksi Niilo-setä tietysti myös vitsailee. Auttoihan siinä prätkän ja itsensä etsimisen matkoilla myös vanhat kunnon huumeet ja viina. Totta toinen puoli. Kyllähän me ihmiset olemme päihteistä riippuvaisia, eri tavoin, eikä tarvitse edes puhua huumeista ja viinasta, kun voi puhua lääkkeistä tai keskushermostoa myrkyttävistä aineista kuten kofeiini, nikotiini jne. Ruoka-aineissa on vaikka mitä stimulanttia ja relaksanttia ja niin toimii nostattaen ja rentouttaen myös liikunta. Jokaisen pitää vaan löytää omalle elämälle sopivat mömmöt, sitähän se on. Minulla se taitaa olla sitten kalija - sen musiikin ja muiden elämän ainesosien ohella, tietty. Joten vaikka en ota absinttia, niin en ala kyllä absoksikaan.
Rush jatkaa musisointia ja Niilo-setä jauhaa innoissaan musasta ja harrastuksistaan ja ystävistään. Minä kuuntelen Rushia ja koitan löytää siitä tunnepohjaa oman elämän hanskaamiseen. Toistaiseksi ei uuden lätyn osalta ole hirveästi löytynyt, vaikka toki muutamat biisit kolahtavatkin. Setärokki on kuitenkin näköjään tässä hienoisen kaoottisessa mielentilassa liian lepsua matskua, joskin muut vanhat lepsut lällybiisit välillä kolisee kovaa eli ehkä se on sitten vaan se tunnetasolla kohtaaminen, tai Rushin äijien nykyinen kohkaaminen, mikä aiheuttaa kohtaamattomuuden, mutta ei riemukohtausta.
Niilo-setä on hieno mies ja hyvä rumpali, mutta en ostanut lippua ensi kesän Rushin keikalle. Sen sijaan vois käydä joskus jossain paikallisessa kattomassa punkkia. Ainoa huono puoli siinä on, että eihän sitä punkkia katota selvinpäin - ainakaan tämmönen vanha kiljupunkkari :)
Lopuksi Niilo-setä tietysti myös vitsailee. Auttoihan siinä prätkän ja itsensä etsimisen matkoilla myös vanhat kunnon huumeet ja viina. Totta toinen puoli. Kyllähän me ihmiset olemme päihteistä riippuvaisia, eri tavoin, eikä tarvitse edes puhua huumeista ja viinasta, kun voi puhua lääkkeistä tai keskushermostoa myrkyttävistä aineista kuten kofeiini, nikotiini jne. Ruoka-aineissa on vaikka mitä stimulanttia ja relaksanttia ja niin toimii nostattaen ja rentouttaen myös liikunta. Jokaisen pitää vaan löytää omalle elämälle sopivat mömmöt, sitähän se on. Minulla se taitaa olla sitten kalija - sen musiikin ja muiden elämän ainesosien ohella, tietty. Joten vaikka en ota absinttia, niin en ala kyllä absoksikaan.
Rush jatkaa musisointia ja Niilo-setä jauhaa innoissaan musasta ja harrastuksistaan ja ystävistään. Minä kuuntelen Rushia ja koitan löytää siitä tunnepohjaa oman elämän hanskaamiseen. Toistaiseksi ei uuden lätyn osalta ole hirveästi löytynyt, vaikka toki muutamat biisit kolahtavatkin. Setärokki on kuitenkin näköjään tässä hienoisen kaoottisessa mielentilassa liian lepsua matskua, joskin muut vanhat lepsut lällybiisit välillä kolisee kovaa eli ehkä se on sitten vaan se tunnetasolla kohtaaminen, tai Rushin äijien nykyinen kohkaaminen, mikä aiheuttaa kohtaamattomuuden, mutta ei riemukohtausta.
Niilo-setä on hieno mies ja hyvä rumpali, mutta en ostanut lippua ensi kesän Rushin keikalle. Sen sijaan vois käydä joskus jossain paikallisessa kattomassa punkkia. Ainoa huono puoli siinä on, että eihän sitä punkkia katota selvinpäin - ainakaan tämmönen vanha kiljupunkkari :)
10.6.12
Hullun pitkä viikonloppu
Joka vanhoja muistelee, saa kaatumataudin.
Joka vitsaa säästää, sitä tikulla silmään.
Tai sitten vastoinpäin.
On tullut kaatuiltua ja silmiin on osunut tikkuja,
joten kaipa sitä edelleen mennnään virtaa vastaan.
Nyt kuitenkin edellisen, hullun pitkän, tai hullulle liian pitkän viikonlopun pariin.
Muistivihko, kerro tarinasi:
Näin maailman kauneimman naisen.
Hän käveli vastaan marketin pitkällä käytävällä.
Huolittelematon, huoleton, unelmoivan näköinen.
En katsonut perään, mutta hän jäi verkkokalvoille.
Elämä oli hetken pysähdyksissä.
Ja kaunista.
Viikon olen miettinyt, miten lähestyisin ihastustani.
Kyselin neuvoja niin tutuilta kuin tuntemattomilta.
Selvittäisinkö puhelinnumeron tai osoitteen,
lähettäisinkö tekstarin tai kirjeen.
Paras neuvo oli yksinkertaisin: Mene juttelemaan.
Vielä kun löytäisin hänet.
Ja saisin suuni avattua niille sanoille,
joita sieltä ei viimeksikään tullut.
...
Ihastus vastasi viestiini, lopetin unelmoimasta.
Vedin huolella överit, kadotin vaatteitani.
Löysin yöpaikan ja itseni tuntemattoman naisen sylistä.
En löytänyt unelmieni naista, en rauhaa.
Lohdutan itseäni: En ole tehnyt kenellekään pahaa.
Paitsi ehkä itselleni, mutta niinhän me jokainen aina välillä.
Vajoan kohti pohjaa, mielessäni.
Mutta minusta huolehtivat, minua rakastavat
niin vanhemmat kuin lapsenikin.
Lapsista kannan huolta ja vastuuta aina,
mutta koittaakohan vielä päivä,
jolloin voin korvata vanhemmilleni kaiken sen,
huolenpidon ja rakkauden,
jota yhä heiltä saan.
Tehtäväni ensimmäinen vaihe on pysyä hengissä
sekä riittävissä sielun ja ruumiin voimissa riittävän pitkään.
On taas päästävä kuosiin, pidettävä huolta itsestä.
Juotava vähemmän, ajateltava terveyttä,
niin mielen kuin kehonkin.
On myönnettävä vaillinaisuutensa ja tavoiteltava parempaa.
On luotettava siihen, että riittää.
---
Ihmisille vittuilu -festivaalit olivat ja menivät.
Ylibookattu alue oli yhtä jonoa;
Jonota alueelle, jonota anniskelualueelle, jonota juomaa.
Juotuasi jonota pantinpalautukseen, jonota ulos anniskelualueelta.
Jonota vessaan, jonota ruokaa, jonota vettä, jonota metrilakua.
Jonota jonottamisen ilosta tai kökötä päivä seisten kohti lavaa.
Hetken olin rauhallinen, kun istuin "muurahaispesän" reunalle
ja katselin poluillaan kiirehtiviä ihmisiä.
Nautiskelin ihmisten juomaa,
jonka juuri pari päivää sitten ehdin kirota alimpaan helvettiin.
Van eipä tuo juoman syy ole,
että typerä ihminen juo sitä typerässä mielentilassa liikaa
ja joutuu typeriin tilanteisiin.
Estoton on armoton
niin itselle kuin muille
ja elää hetkessä.
Ystävän luona oli hyvä olla.
Ystävä tuli vastaan, ystävä opasti.
Ystävä oli varannut evästä.
Ystävä johdatti syömään hyvin.
Ystävä oli parasta seuraa.
Ystävän kanssa myös luovutettiin yhdessä,
kun ei enää jaksettu.
Ystävän kanssa autettiin nuorta tyttöä pulassa.
Ystävän kanssa tavattiin kolmas ystävä.
Ystävä otti luokseen haisevan matkamiehen.
Ystävä oli järjestänyt niin,
että lapsensakin oli viety mummoloimaan,
ja matkamies saattoi lojua jouten ja rauhassa.
Ystävä tarjosi täysihoidon.
Ystävä väsäsi herkkuruokaa.
Ystävä saattoi kotimatkalle.
Ystävä kallis - kiitos!
---
Kotiinpaluu hyvän musiikin parissa:
Steen1, Jukka Poika - epäkohtien ruotimista, toivon julistus.
Gojira, Orbital - tulen rytmejä, rytmien riemua.
Kotona odottaa hiljaisuus, nukkuvat lapset.
Arki lyö huomenna turpaan
tai antaa kaiken anteeksi.
Matkalla tuli luettua ja nämä ajatukset pysäyttivät ajattelemaan elämän eri puolia:
- On käytävä pohjalla ymmärtääkseen, mistä onnellisuus kumpuaa. (Mikko Herranen)
- Toisaalta on välttämätöntä, että ihmiset häpeävät tekojaan, toisaalta on yhtä välttämätöntä päästä häpeästä eroon. (Hanna Kuusela, mukaellen Jouko Turkan kirjan sanomaa)
- Kasvinsuojeluaineiden on arveltu aiheuttavan syöpiä, allergioita ja lapsettomuutta. Pitkäaikaisseuranta niiden käytön vaikutuksista kuitenkin puuttuu - eihän aineiden käytön historiakaan ulotu kuin muutaman kymmenen vuoden päähän. (Kirsi Haapamatti)
- Kalat eivät kohtalostaan valita, mutta se ei tarkoita, että niillä menisi hyvin. Tällä hetkellä yli 99 prosenttia maailman meristä on kalastuksen piirissä. Eivätkä teollisen kalastuksen menetelmät ole mitään mökkikalastusta - yhden jättikokoisen trooliverkon suuaukkoon mahtuisi 13 jumbojet -lentokonetta. Jopa kolmannes maailman kalasaaliista jauhetaan eläinten rehuksi. Kuolleena poisheitettävän sivusaalliin määrä on 200 kertaa Suomen koko kalasaalis. (WWF)
- Rattiin nukahtaminen lyhentää elämää. Junassa nukahtaminen voi jopa pidentää sitä. (VR)
Olen katsonut junan ikkunasta Suomen kaunista luontoa enemmän kuin aikoihin.
Matkalla parasta on pysähtyminen.
Niin luonnon kuin oman elämänkin
ja sen tärkeiden ihmisten merkityksen ajatteleminen.
Kiitos Te, rakkaat.
Pidetään huolta ympäristöstämme!
Joka vitsaa säästää, sitä tikulla silmään.
Tai sitten vastoinpäin.
On tullut kaatuiltua ja silmiin on osunut tikkuja,
joten kaipa sitä edelleen mennnään virtaa vastaan.
Nyt kuitenkin edellisen, hullun pitkän, tai hullulle liian pitkän viikonlopun pariin.
Muistivihko, kerro tarinasi:
Näin maailman kauneimman naisen.
Hän käveli vastaan marketin pitkällä käytävällä.
Huolittelematon, huoleton, unelmoivan näköinen.
En katsonut perään, mutta hän jäi verkkokalvoille.
Elämä oli hetken pysähdyksissä.
Ja kaunista.
Viikon olen miettinyt, miten lähestyisin ihastustani.
Kyselin neuvoja niin tutuilta kuin tuntemattomilta.
Selvittäisinkö puhelinnumeron tai osoitteen,
lähettäisinkö tekstarin tai kirjeen.
Paras neuvo oli yksinkertaisin: Mene juttelemaan.
Vielä kun löytäisin hänet.
Ja saisin suuni avattua niille sanoille,
joita sieltä ei viimeksikään tullut.
...
Ihastus vastasi viestiini, lopetin unelmoimasta.
Vedin huolella överit, kadotin vaatteitani.
Löysin yöpaikan ja itseni tuntemattoman naisen sylistä.
En löytänyt unelmieni naista, en rauhaa.
Lohdutan itseäni: En ole tehnyt kenellekään pahaa.
Paitsi ehkä itselleni, mutta niinhän me jokainen aina välillä.
Vajoan kohti pohjaa, mielessäni.
Mutta minusta huolehtivat, minua rakastavat
niin vanhemmat kuin lapsenikin.
Lapsista kannan huolta ja vastuuta aina,
mutta koittaakohan vielä päivä,
jolloin voin korvata vanhemmilleni kaiken sen,
huolenpidon ja rakkauden,
jota yhä heiltä saan.
Tehtäväni ensimmäinen vaihe on pysyä hengissä
sekä riittävissä sielun ja ruumiin voimissa riittävän pitkään.
On taas päästävä kuosiin, pidettävä huolta itsestä.
Juotava vähemmän, ajateltava terveyttä,
niin mielen kuin kehonkin.
On myönnettävä vaillinaisuutensa ja tavoiteltava parempaa.
On luotettava siihen, että riittää.
---
Ihmisille vittuilu -festivaalit olivat ja menivät.
Ylibookattu alue oli yhtä jonoa;
Jonota alueelle, jonota anniskelualueelle, jonota juomaa.
Juotuasi jonota pantinpalautukseen, jonota ulos anniskelualueelta.
Jonota vessaan, jonota ruokaa, jonota vettä, jonota metrilakua.
Jonota jonottamisen ilosta tai kökötä päivä seisten kohti lavaa.
Hetken olin rauhallinen, kun istuin "muurahaispesän" reunalle
ja katselin poluillaan kiirehtiviä ihmisiä.
Nautiskelin ihmisten juomaa,
jonka juuri pari päivää sitten ehdin kirota alimpaan helvettiin.
Van eipä tuo juoman syy ole,
että typerä ihminen juo sitä typerässä mielentilassa liikaa
ja joutuu typeriin tilanteisiin.
Estoton on armoton
niin itselle kuin muille
ja elää hetkessä.
Ystävän luona oli hyvä olla.
Ystävä tuli vastaan, ystävä opasti.
Ystävä oli varannut evästä.
Ystävä johdatti syömään hyvin.
Ystävä oli parasta seuraa.
Ystävän kanssa myös luovutettiin yhdessä,
kun ei enää jaksettu.
Ystävän kanssa autettiin nuorta tyttöä pulassa.
Ystävän kanssa tavattiin kolmas ystävä.
Ystävä otti luokseen haisevan matkamiehen.
Ystävä oli järjestänyt niin,
että lapsensakin oli viety mummoloimaan,
ja matkamies saattoi lojua jouten ja rauhassa.
Ystävä tarjosi täysihoidon.
Ystävä väsäsi herkkuruokaa.
Ystävä saattoi kotimatkalle.
Ystävä kallis - kiitos!
---
Kotiinpaluu hyvän musiikin parissa:
Steen1, Jukka Poika - epäkohtien ruotimista, toivon julistus.
Gojira, Orbital - tulen rytmejä, rytmien riemua.
Kotona odottaa hiljaisuus, nukkuvat lapset.
Arki lyö huomenna turpaan
tai antaa kaiken anteeksi.
Matkalla tuli luettua ja nämä ajatukset pysäyttivät ajattelemaan elämän eri puolia:
- On käytävä pohjalla ymmärtääkseen, mistä onnellisuus kumpuaa. (Mikko Herranen)
- Toisaalta on välttämätöntä, että ihmiset häpeävät tekojaan, toisaalta on yhtä välttämätöntä päästä häpeästä eroon. (Hanna Kuusela, mukaellen Jouko Turkan kirjan sanomaa)
- Kasvinsuojeluaineiden on arveltu aiheuttavan syöpiä, allergioita ja lapsettomuutta. Pitkäaikaisseuranta niiden käytön vaikutuksista kuitenkin puuttuu - eihän aineiden käytön historiakaan ulotu kuin muutaman kymmenen vuoden päähän. (Kirsi Haapamatti)
- Kalat eivät kohtalostaan valita, mutta se ei tarkoita, että niillä menisi hyvin. Tällä hetkellä yli 99 prosenttia maailman meristä on kalastuksen piirissä. Eivätkä teollisen kalastuksen menetelmät ole mitään mökkikalastusta - yhden jättikokoisen trooliverkon suuaukkoon mahtuisi 13 jumbojet -lentokonetta. Jopa kolmannes maailman kalasaaliista jauhetaan eläinten rehuksi. Kuolleena poisheitettävän sivusaalliin määrä on 200 kertaa Suomen koko kalasaalis. (WWF)
- Rattiin nukahtaminen lyhentää elämää. Junassa nukahtaminen voi jopa pidentää sitä. (VR)
Olen katsonut junan ikkunasta Suomen kaunista luontoa enemmän kuin aikoihin.
Matkalla parasta on pysähtyminen.
Niin luonnon kuin oman elämänkin
ja sen tärkeiden ihmisten merkityksen ajatteleminen.
Kiitos Te, rakkaat.
Pidetään huolta ympäristöstämme!