Syntymä/Kuolema

Kun sain 39. syntymäpäivänäni kuulla, että rakkaalle siskolleni on syntynyt samana päivänä tytär, järjestyksessään kolmas, kyynelehdin onnesta. Kun aikanaan sain kuulla, noin viikko syntymäpäiväni jälkeen, odottaessani neljättä lastani, että rakkaan siskoni ensimmäinen tytär kuoli kohtuun ennen laskettua aikaa, ja siskoni synnytti hänet, pienokaisen, joka syntyi kuolleena, itkin monet kerrat elämän ja kuoleman tähden. Jälkeenpäin voi ajatella vaikka mitä, mutta ei pienen ihmisen elämän loppumisesta oikein mitään hyvää sanottavaa keksi. Ainoa, mistä voin tänä päivänä iloita liian nuorena kuolleen Pepin suhteen on, että hänellä on aivan mielettömän ihana pikkusisko Elviira ja nyt siis jo toinenkin pikkusisko, Pai-Pirpana. Sen lisäksi hänellä on - tai olisi ollut - elämässään upeita serkkuja: Miro, Vilmiina, Kuru ja Aarni. Mutta aina elämä ei ole pitkä, ja vaikka olisikin, on se usein myös turhan kova niille, jotka saavat -  tai joutuvat - elämään.

Kävin lyhyen keskustelun tänään Vilmiinan äidin kanssa ikäasioista ja siitä, mitä järkeä elämässä on, jos elämää on jäljellä mahdollisesti vielä 2/3, mutta elämä on jämähtänyt paikoilleen (tai tuntuu siltä). Oma näkemykseni on, että olen "jämähtänyt" (tai oivaltanut ainoan elämän "tarkoituksen") jo silloin, kun sain ensimmäisen lapseni Miron kymmenen vuotta sitten, mutta en halveksu elämää, en todellakaan. Sen sijaan olen oman elämäni suhteen aika huoleton, vaikka toivonkin, kaikesta sydämestäni, enemmän kuin mitään muuta elämässäni, että voin ja saan ja pystyn huolehtimaan lapsistani niin kauan kuin elän. Voi olla, että elän vanhaksi ja kasvina minusta huolehtivat sekä tuntemattomat että lapseni, mutta toivon sitä, että voin saatella hyvissä sielun ja ruumiin voimissa lapseni maailmalle ja että he tulevat pärjäämään omillaan. Isovanhemmuudesta en toiveita elättele, mutta jos/kun se nakki napsahtaa, niin toivon pystyväni senkin hoitamaan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, enkä sairaana tai riutuneena.

Syntymä ja kuolema ovat siitä epäarvoisia tapahtumia, että kaikki alkaneet elämät eivät koskaan synny, ainakaan elävänä, mutta toisaalta kaikki kuolevat/kuolee.

Tänä iltana palasin jälleen fiktion avulla siihen, kuinka surullista on, että läheinen ihminen kuolee. Jos hän vielä kuolee "ennen aikojaan", hänellä on omaa jälkikasvua ja hän on muutenkin tärkeä, kuten "paras ystävä", niin ottaahan se menetys vittu koville, vaikka kuinka olisikin "fiktiota". Props to magnificent SOA, siis. Kyyneleet silmissä olen tänä iltana ajatellut niin tuota fiktiivistä ihmistä kuin pientä Peppiä ja miettinyt, kuinka elämä onkaan yhtä aikaa niin perseestä ja jotain sellaista, että siitä ei halua luopua millään, ja jonka kynsissä sinnittelee hamaan loppuun asti. En sano itse, että rakastaisin elämää tai haluaisin olla elossa missä tahansa olosuhteissa, mutta joka tapauksessa rakastan ja tulen aina rakastamaan, ja siinä on riittävästi elämän/elämisen tarkoitusta.

Rap-lyriikkaa

Joillekin kauhistus, useille vitsi, silti yksi modernin runouden muoto, joka elää rytmisessä muodossaan, musiikkina ja lyriikkana. Mulle uppoaa monet kovemmat riimit ja biitit, joita tänä iltana koitin koota kasaan, siis niitä sanoja. En tiedä, onnistuinko kovin hyvin, mutta tässä on ainakin parin artistin jutskia, tosin alan miehet varmaan tunnistaa, että tuossa on lähinnä yhtä biisiä yhdeltä ja monta biisiä toiselta. Herra Huuta eli Huge L:ää pitäis kyl siteerata kans, mutta tänään äänessä lähinnä klassisemmat Suomi-rap-artistit:

"Käsikirjoitus sun elämän on sun omis käsissä,
tee omat valintas, älä kulje muiden jalanjäljissä.
Kaikki pahimmat ongelmat on sun korvies välissä
jos asennoidut oikein, niin oot jo puolivälissä."

"Mä pysyn nöyränä, mut mä tiedän et mä skriivaan
Siihen asti et sydänkäyrä näyttää suoraa viivaa
Sori, sanoiks mä jotain väärää
Halusin olla rauhassa, ei oo kusi noussu päähän
Älä käsitä väärin, kirjoitan sydämmestä"

"Kaulaa myöten skeidas on turha katsoo alaspäin. Jaksan tän päivän kävi miten kävi.
Polttava pätsi tai lumisade teevees. Me voidaan päättää onks meidän elämä tääl perseest. Kaulaa myöten skeidas on turha katsoo alaspäin. Jaksan tän päivän vaik se veis multa hengen."

"Suomi-rap lepäs rauhassa
Palas takas zombina
Tuhat biittiä ja liike komppia
Kato vähän mihin rupeet!
Mahtaa hävettää kymmenen vuoden päästä,
että laitoit heti ekat biitit tubeen
No, kaikki alottaa nollasta
Mut nykyään voidaan reaaliajassa
Seurata sun ensi konttausta
Kaikki te vauvat kuulostatte muutenkin vittu samalta
Eli aika pitkälti Asalta
Mä en tee sitä erhettä
Että pitää kaveeraa kaikkien kaa
Pitää olla yhtä isoo perhettä
Mun perhe on jotain ihan muuta ku räppärit
Ne selkääntaputtelijat ja muut vitun päällepäsmärit
Mikissä ilman onnistunutta ironiaa
Huumoriräppikään naurata,
kun teette parodiasta parodiaa
Joskus tekis mieli sanoutua irti tästä koko genrestä
Kun lapset leikkii hiihtopipot silmillä vallankumousta
Kuuntelee artistia kuin profeettaa"

"Jos ei ees perheyhteisöt oo enää lujaa tekoo,
ni onks se muka ihme, et nuoret lähiöis sekoo?
Yh-äidit kasvattaa yksin muksunsa, ilman faijaa tai rahaa,
Sossun tuel ei o todellakaan luksusta.
Se on vaan päivä kerrallaan elettävä, kestettävä,
vaarallisint on se, jos ei oo mitään menetettävää."

"Mä oon vaan töissä täällä, mä en allekirjota firman linjaa, työnantajat huoraa.-- Rahan huorat, pahan huorat, perintätoimiston huorat, tupakkayhtiöiden huorat, aseteollisuuden huorat, vittuun huorat! Eläksä rahan takia vai rahalla? Pahuus elää teissä, vittuun raha meistä!"

"Ja mä en arvosta ketään, ketä ei arvosta mua,
ja mä en puolusta ketään, ketä ei puolustas mua.
Asennemuutoksilla kaikki tää paska vast muutetaan,
juttu on nii, et metsä vastaa niinku sinne huudetaan."

"Tää on käyttöohje rakkauden kuolemaks:
Jos me kerran pyritään siihen,
niin tehdään se kunnolla, joo.
Purista perhonen nyrkkiin.
Samal taval kasvatat lapses.
Jos et ole väkivaltanen,
mene puhuun paskaa selkämme taakse.
Yhdistä heikkous pahuuteen,
köyhyys raakuuteen,
saatana saastuneen.
Rukoilemas lopulta ja turvaa
ite tekemässä kansanmurhaa.
Meniks läpät naiviks, häh?
Pistä mut hengiltä, sillä siitä selvitään."

"Aikaa et voi takas kelaa, se ei jää ketään venaa.
Jos voit duunaa jotain tänään, älä tee sitä huomenna,
jokainen meist on ite oman onnensa herra"