Olin sitten tasan 90 päivää ilman alkoholia. Se oli helppoa, kun oli päättänyt, yllättävän helppoa. Toki kaikki tärkeät asiat ja erityisesti ihmiset elämässä auttoivat, mutta asian kypsyttely viime kesästä pitkälle syksyyn ja oma päätös olivat tärkeintä. Perjantaina otin lähes huomaamatta siivun tequilaa Tabu I -näytelmää seuratessamme. Näytelmä oli hieno ja kuten Juice-vainaakin jo totesi: "Elämä on kuolemista".
Lauantaina sitten rempaisin muutaman oluenkin, kun kävin ihan itsekseni huippukeikalla: Jari Rättyä & Käärmekeitto rules ok! Ostin Lauralle levyn ja Jari ystävällisesti signeerasikin sen Lauralle terveisin: "Ei soitettu Katariinaa, mutta soitettiin hyvin". :) Oluttarjonta oli lähinnä Brooklyn American Alea pullosta (maailman paras keikkaolut, ehkä ykkös-sessio-olutkin?) ja yksi Brooklyn India Pale Ale, mutta ensinmainittu voitti. Ehdin ennen keikkaa istuskella pitkät pätkät ja kirjoitin pienimuotoista "arviotakin":
Brooklynin taisto:
American Ale vei voiton India Pale Alesta.
Aromikas, sitruksinen.
Nautinnollisuus ja helppo juotavuus samassa paketissa.
Tyylikäs ja hyvä!
IPAn ainoa ongelma lievä diasetyylisyys tai sitten vaan humalan puute.
Tyhjään Rock House Kulmaan marssiessani kirjoittelin tämmöisiä kuivakoita värssyjä, joissa viitataan mm. päivällä tehtyyn siivousurakkaan, kun täytimme roskalavaa mm. ikkunanpokilla ja hetekalla:
Tyhjä Kulma
Täysi tuoppi
Pitkä päivä
Lyhyt askel
Painavat pokat
Kevyt kankeus
Lentävä hetekka
Putoava roska
Kosteat hiutaleet
Kuiva suu
Odottava tunnelma
Lähtevä tasapaino
Jari Rättyä & Käärmekeitto oli kyllä loistava. Soittimet soivat upeasti ja Jari itse on mahtava tulkitsija, tarinankertoja ja show-mieskin. Ei jättänyt kylmäksi ja varmasti menen paikalle, jos tulevat toistekin. Tämän linkin takaa voi haistella vähän ukon ja bändinsä touhujen sisältöä.
Huomasin tänään, kun suuri ja mahtava Venäjä nyt on nielaissut Krimin, että dosentti Bäckman on kirjoitellut taas juttuja netissä ja kun tätä samanmoista bloggeria sattuu käyttämään, oli Jimbo elää -blogin teema/malli täsmälleen sama kuin desantilla. Niinpä vaihdoin teeman/mallin toiseksi, koska en halua vahingossakaan identifioitua tuon pipipään juttuihin. Siitä tuli muuten mieleen Pyhimyksen biisi.
Lauantaina vanhan kaverin, Böhém-broidi Karon häihin. Ei olla nähty aikoihin, mut kai se on jo aikakin, sit. Enpä oo tulevaa vaimoakaan kai koskaan tavannut. Vähän hankalaa siis miettiä häälahjaa tai muutakaan. Riihikuivaa kortin väliin ja menoks. Kirkkoon ainakin siis tieni vie, saa nähdä, minne sieltä matka jatkuu (kutsu oli vähän hämärä puhelinsoitto, joten en tiedä :D).
Nyt maksamaan laskuja, jos on vielä tilillä rahaa. On mennynnä nuo tilit uusjakoon, kun elintarvikkeistolle on nyt oma tilinsä rakkaan vaimon kanssa. Tai eihän Laura vielä tätä kirjoittaessani ole virallisesti edes avovaimo, mutta pian kuitenkin. Saa nähdä, milloin sitä pitää syödä sanansa ja mennä uudestaan naimisiinkin. Pitäisköhän itsekin sitten kutsua sinne ihmisiä hämärillä soitoilla ja kattoa, tuleeko ketään paikalle :)
