Auto

Ostin perkele auton. Vittu, että vituttaa. Vituttaa se, että tarvitsen sitä. En tulisi toimeen ilman autoa. Olen ihan liian laiska siihen, että mun pitäisi työntää/pyöräillä/kävellä lasten kanssa päiväkotiin/töihin/päiväkodille/kotiin tai käydä jossain kauempana kaupassa ja kantaa kädet paskana kauppakasseja, koska en halua käydä Siwassa ja syödä vaan sitä paskaa, mitä siellä sattuu olemaan (vaikka Siwa onkin oikeasti kokoonsa nähden maailman paras kauppa, ainakin meidän Siwa Purolassa). Ei jei, mä kärsin ihan tarpeeksi nuorempana ja köyhempänä. Nyt borgare vaan kruisaa saatana uudella kalliilla autollaan. Ja vittu se mikään uusi ole. Tai no onhan se nyt uudempi kuin entinen peltiläjä, joka ei kelvannut autoliikkeelle, ei edes nollalla egellä. Mutta onhan se perseestä, että ihminen vois säästöillään vaikka matkailla Euroopassa tai ostaa jotain todella kivaa kotiinsa, mutta ei helevetissä. Sen sijaan pitää pistää työnteolla (ja vähän valtion avustuksillakin) kerätyt roponsa siihen, että pulittaa käsirahan jostain vitun kalliista ja mukamas isosta autosta, johon ei saatana edes sovi lasten turvaistuimet takapenkille. On sitä ennenkin matkustettu ilman turvaistuimia. Ja turvavöitä. Ja kuoltu. Vitun urpot. Mutta niin se vaan on, että jos ei autoon niitä vitun hienoja istuimia sitten sovi, kun on lisääntynyt liian monta kertaa, niin olkoon sitten saatana, pistetään perkele korokkeet, että ette ainakaan kuristu turvavöihin sitten, kun isi pamauttaa edellä ajavan perseeseen - uudella vitun kalliilla autollaan.