Ilta oli kaunis,
se haisi hyvälle,
oli lämmintä
ja raikasta.
Päiväkin sujui hyvin,
luonto oli komea
ja lasten energia tarttui.
Silti iltaa kohden väsyin,
olin ärtynyt,
riehuin ja huusin lapsille
- halusin vain oman hetken.
Sen toivat omat eväät,
ruoka, juoma, sikari
sekä hieno futismatsi.
Huomenna on lepopäivä,
jos lapset sallivat
ja hermo kestää.
Kyllä se siitä!
Elämä on ihanaa,
kun sen oikein oivaltaa.
Eikä se ole klisee
vaan sen tajuamista,
että onni lähtee itsestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti