Päätään heiluttaen hän,
kätensä naaman eteen nostaen,
muissa maailmoissa lentäen,
välittämättä,
mutta välittäen.
Silti hän tulee,
koska häntä odotetaan,
hänen on tultava,
mentävä, oltavakin,
mutta välittäen.
Hymy karehtii kasvoilta,
hetki sitten puuskaan peitetyiltä,
eikä huolta ole huomisesta,
jos oli ensinkään,
vaikka välittikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti