Arkistojen hämäriä: Kopsalan kuninkaan päiväkirjat

Aloitan uuden "sarjan" arkistojutuista, joita ei löydy - tai ei pitäisi löytyä - enää netistä, jos ovat siellä/täällä koskaan ollutkaan. Ensimmäisenä esittelyssä vuoden 2004 syksyllä nykyiseen kotiimme Kopsalaan muuton jälkeen jonkin aikaa kirjoittamani hämärä "blogi" Kopsalan kuninkaasta ja hänen julistuksistaan :D

Osa 1: CV

Kansalaiset, medborgare.

Kun tietokoneongelmat vaivaavat, kääntykää kuninkaanne puoleen. Kuningas tietää vastauksen ongelmiinne. Tai jos ei heti tiedäkään, niin kuningas kysyy sitten neuvonantajiltaan tai etsii tiedon galaksin sisäisestä tietoverkosta. Tehkää työnne hyvin ja maksakaa veronne, niin minä pidän tietokoneistanne huolta.

Kopsalan kuningas

Osa 2: Etusivu

Tervehdys ystävät, tuttavat, kadunmiehet!

Unelma talosta on totta. Tehtaan varjossa, mutta muuten oikein idyllisessä Purolan kaupunginosassa sijaitsee Kopsala, kotimme. Poikani, jota vastedes prinssiksi hänen arvolleen sopivasti tituleeraan, kutsuu sitä viiden ensimmäisen asumispäivän perusteella "uudeksi kodiksi". Niinhän se on tietysti meillekin, kuninkaalle ja kuningattarelle. Rakenne, lämpötila, äänet - kaikki ovat erilaisia kuin ennen asuessamme vaatimattomassa kerrostalolinnassa. Rintamamiestalomme vuodelta 1949 on lattioistaan nariseva puinen kultainen palatsi, jonka ikkunoista levittäytyy vihreä puutarhamme ja näkymä toisiin uljaisiin valtakuntiin. Palatsissamme tulemme toivottavasti viettämään lukuisia ihania vuosia kasvattaen useita prinssejä ja prinsessoita.

27.10.2004 Kajaanissa
Kopsalan kuningas

Osa 3: Caffein

Kahvin orjat, horkan yöstä nouskaa

Kuninkaanne on mennyt sekaisin galaksin kahviplantaasien orjien keräämistä kahvinpavuista ja niistä puristetusta nektariinista, joka suonissa panee veren liikkumaan, mutta joka iltaa kohden alkaa sumentaa pään ja rumentaa mielen. Kahvin orjat, tämä homma pitää saada kuriin! Kuninkaanne julistaa kahvinvähennystalkoot alkavaksi huomisesta alkaen. Palkinnoksi saatte hyvän mielen, tasaisemman olon ja laadukkaamman yöunen.

27.10.2004
Kopsalan kuningas

Osa 4: Look at Opel now

Vankkurien huolto ja valtakunnan rahakirstut

Kuninkaanne vankkurit hevosineen on huollettu Keisari Puusaaren autohuollossa, josta syystä verotuloihin on tullut suuri lovi ja kuninkaanne yrittää toimia paremmin arvon kansalaisten hyväksi, jotta saisi voudilta seuraavassa kuussa muhkeamman potin. Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että kuningattarelle lankeaa enemmän vastuuta prinssistä, koska kuningas ei jouda palatsiaan vartioimaan arkena yhtä lailla. Tosin iltahämärässä myrskylyhdyt loimuavat ja kuningas on tavattavissa yhdessä prinssin kanssa. Jos kansalaiset ihmettelevät, että miten kuninkaalla ei ole palvelijoita prinssin kaitsemiseen, niin se taas johtuu siitä, että valtakunnan rahakirstut ovat tyhjentyneet uuden palatsin hankinnan myötä ja rahat palatsin hankkimiseen takonut galaksin iso paha Sampo nyhtää valtakunnalta rahaa vielä pitkän pitkän aikaa, ennenkuin verotuloilla on saatu katettua koko kakku. Tottahan palvelijoita päiväsaikaan käytetään, mutta iltapalvelijoihin ei ole varaa - sitäpaitsi kuninkaanne haluaa pitää huolta jälkikasvustaan - onhan prinssistä kasvatettava hyvä ihminen ja suuri kuningas.

27.10.2004
Kopsalan kuningas

Osa 5: Muutto Kopsalaan

13. kerta toden sanokoon

Kuninkaanpalatsi on järjestyksessään 13. asujaimisto, jossa kuninkaanne on virallisesti asustanut, jos ei yhtä väliresidenssiä lasketa. Aloitin elämäni pienen pienessä kerrostalolinnassa, jossa kuningataräitini hoisi minua isäni ollessa etelässä sotaretkellä hankkimassa perheelle aarteita. Lopulta seurasimme kuningataräitini kanssa etelään kaukaiseen Hellsinkiin, jossa Hanurilan kerrostalolinnaa ympäröi metsät ja puistot. Prinssin elämä Kannelmäessä oli jännittävää, kunnes isäni sai yllättäen galaksien välisistä arvonnoista aarteita, joiden innoittamana palasimme pohjoiseen Kajjjaanin valtakuntaan, jossa olen kasvattanut kuninkaallista habitustani. Prinssinä ensimmäinen asujaimistoni oli vaatimaton kerrostalolinna silloisen rakastajattaren kanssa ja sitä seurasi toinen moinen myöhemmin toisaalla, kunnes vietin elämäni ainoan kerran aikaa rivitalolinnakkeessa Huuhkajan huutaessa taustalla. Tavatessani kuningattaren, muutimme jossain välissä väliaikaisesti hänen keisarillisen perheensä puulinnaan, kunnes lähdimme etelään etsimään onnea ja oppimaan elämää. Pyhän Mikaelin valtakunnassa ehdimme asua muutamia vuosia ja harjoittelin jo kuninkaallista ammattiani. Matka jatkui pian etelään ja asuttuamme aikamme syrjäisessä Esbon herttuakunnassa, muutimme sitten lähigalaksimme vaikutusvaltaisimpaan paikkaan eli jo lapsuudessani tutuksi tulleeseen Hellsinkiin. Kuninkaallinen ammattini sai viimein toteutuspaikan ja sain kuninkaan statuksen, kun prinssimme syntyi. Palasimme parin eri kerrostalolinnoitusasujaimiston jälkeen pohjoiseen innokkaina, mutta rahakirstut tyhjinä. Onneksi valtakunnassa oli kaikki hyvin ja prinssin kanssa tiiviisti vietetty aika ei varmasti mene hukkaan. Lopulta kuninkaallinen ammattini sai uuden täyttymyksen, kuningatar alkoi luoda omaa uraa ja saimme Sammon takomaan meille keisariperheen aarrelahjoituksen myötä Kopsalan hankintaan tarvittavat varat.

28.10.2004
Kopsalan kuningas

Osa 6: Makuelämyksistä

Kuninkaallinen kakkahätä

Sehän lienee tunnustettu tosiasia, että kun paskattaa, niin ajatus lentää. Niinpä pohdiskellessani kakin syvintä olemusta mieleeni tuli pahanmakuista royal-purkkaa jauhaessani, että miksi jokin maistuu hyvältä ja miksi joku toinen ihan hirveältä? Uskoisin vastauksen löytyvän biologiasta, koska emmehän me ihmiset koneita sentään ole, emmehän (sanoi kyborgi). Kuninkaanne on siis tullut siihen johtopäätökseen, että koska luonto pitää meistä huolen, vaikka me emme pitäisi luonnosta, niin pystymme syömään vain asioita, jotka ovat meille hyväksi. Tämän hienon luonnon suojelun (ei siis luonnonsuojelun) pilaa se tosiasia, että me ihmiset olemme liian ovelia, jopa itsellemme. Olemme nimittäin keksineet mausteet, joilla peitämme kammottavat maut. Mausteet sinänsä eivät liene haitallisia, mutta kukapa jotain chiliä tai suolaa voisi syödäkään kahmalokaupalla. Mutta siis koska mausteet olemme keksineet, niin saatamme ihan hyvin syödä terveydelle haitallisia aineita, kuten esimerkiksi maustettua kakkaa, koska emme havaitse mausteläjän takaa öklöttävää ödööriä. Voipi myös olla, että koska lapsethan eivät syö moniakaan vahvoja mausteita tai esimerkiksi kasveja, joissa on niille ominaisia suoja-aineita (esim. sipuli), niin lapsen suu on oikeasti ainoa, mihin voimme oikeasti luottaa. Kuninkaanne ei kehota käyttämään lapsia koemaistajina, mutta jos lapsi ei jotain suostu syömään tai juomaan, niin voinee hyvin jättää kyseisen aineen syömättä.

Osa 7: Viisi vuotta

Viisi vuotta ihmiseloa on tietokoneen koko elämä

Ollapa pieni tavu tai vähäsen jo sähkömagneettista staffia ympärilleen kerännyt kilotavu tai jo hieman lihonnut megatavu tai ylensyönyt ja elämässä kovin pirstaloitunut gigatavu. Ei olisi se elämä turhan tehotonta ja liian pitkää, ei olisi aikaa miettiä, ei pysähtyä turhuuksiin. Lentäisi vaan sähkösiivin eteenpäin, kunnes ikuisuus olisi ohi ja universumin sähköpiuha irtoaisi viimeisen kerran. Sitten alkaisi loputon lepo ja vain viiden ihmisvuoden pituinen elo olisi loppu...vai olisiko? Onko kuolemanjälkeistä elämää? Onneksi on verkko, on tallennusmediat, on jopa tiedostonpalautusohjelmat, jos vaikka kuolema olisikin näyttänyt kohdanneen. Olipa tavun elämä kuinka salattua tahansa, niin tuhoon tuomittua sitä ei helpolla saa. Sen sijaan tavujen elinympäristöiksi rakennetut sentraaliprosessointiyksiköt ovat tuhoontuomittuja ja ne hakataan paloiksi ennen multiin nakkaamista...sellaista on elämä ihmisenkin. Ajatuksemme ovat tavuja, joita keräämme elämämme ajan ja tallennamme erinäisiin paikkoihin, kunnes fyysinen olemuksemme kuolee ja vain ajatuksemme jäävät elämään. Kirjoittakaa, kansalaiset, ja elätte fyysisen olemuksenne kuoleman jälkeisen elämän.

29.10.2004
Kopsalan kuningas

Osa 8: Speed dial diarrhea aka diary-markings

30-11-2004 Verta lentää, sydän pampattaa, ääni on paineessa, heisulivei
Kuninkaanne on työn orja. Näin voisi tulkita siitä, että otsikon kaltaisista oireista huolimatta alamaisten hyväksi on tehtävä duunia, vaikka sitten klo 20 asti illalla. Eihän siinä mitään järkeä tietysti ole, mutta king's gotta do what king's gotta do. Mietin vaan, että milloin olisi aika kuninkaallisten kauneusunien, varsinkin kun palatsimme suuret avajaisjuhlat häämöttävät tulevana viikonloppuna. Ehkäpä ne kauneusunet voi siirtää ensi viikkoon, kyllähän tuota kauneutta piisaa muutenkin.

Tänään jäähyväistelin yhden alamaisia kanssani palvelleen kollegan, joka pääsi voudin keräämillä varoilla galaksin eläkejärjestelmän pariin. Eloneuvottareksi on hyvä astua, kun on nelkytävuotta herännyt aamuisin ja lähtenyt duuniin. Kyllähän tuota vähemmälläkin työllä ihminen pärjäisi, kuninkaallinenkin. Kiitokseksi saa sitten kuninkaallisen ruusutarhan antimia sekä kirjoituksia kellarista, mutta suurin kiitos lienee siinä, että on yhteiskunnan silmissä tehnyt tarpeeksi ja voi relata.

25-11-2004 Eikö kuningaskunnassa tapahdu mitään?
Onko kuninkaallinen runosuoli tyhjentynyt? Eikö kuningaskunnassa tapahdu mitään? Miksi kuninkaalliset konekirjoittajat istuvat tyhjänpanttina päivästä toiseen? Ei, kuningas ei ole kuollut, kauan eläköön kuningas, mutta jotenkin vaan on sekä kuninkaallisia arkiaskareita että kuningasperheen touhua riittänyt niin, että ei ole syntynyt alamaisille luettavaa. Jaahans, pitäneekin ruveta sanelemaan vähän kuninkaallisia raportteja, kun olen tehnyt niin paljon hyviä tekoja alamaisten hyväksi, että pino on kasvanut ylettömäksi. Kuninkaallisen kahvitarhan papujakin tosin voisin keitellä, josko sitten irtoaisi suolestakin sitä juttua.

15-11-2004 Levon hetki on ohi
Kuninkaalliseen viikonloppuun kuului riemukasta illanviettoa, hieno elokuvaelämys ja kuninkaallinen isäinpäivä. Riemukas illanvietto, joka sisälsi sekä oman että vieraan galaksin panimotuotteiden nautiskelua, pidettiin viikonlopun alkajaisiksi. Ruhtinas Rautainen, yksi pöydän pyöreistä ritareista, sekä kaukaisen Hellsingin maan Ritari Rimpula, istuivat juhlasalimme arvokkailla soffilla kuunnellen kamariorkesterin sovittamia kappaleita, kuten Kulmale maale ja Viimeinen päivä taivaan? Kuningatarkin innostui juhlimaan ja oli ilomielellä koko illan. Seuraavana päivänä mieli oli vähän väsyneempi, mutta ei se juhlinnan jälkeistä iloa vähentänyt. Kuninkaallisessa elokuvakerhossa näimme loistavan 21 grammaa, josta välittyi inhimillisyyden koko olemus. Viikonloppu päättyi isäinpäivän juhlallisuuksiin, joka sisälsi vankkuriajelua Riekkolan ja Hoikkalan kuninkaallisten vanhempien luona. Prinssi Miro I oli niin innoissaan, ettei nukkunut edes päiväunia, mikä sitten kostautui illalla ja seuraavana yönä - onneksi kuninkaallisessa sängyssä on tilaa. Nyt alkaa uusi aherrus, muuttokuormia suurilla pakettivankkureilla heti tekemään, kunhan kuninkaalliset aamukakit kakittu.

12-11-2004 Väsymyksen syvin olemus
Kun ei nuku tarpeeksi, tulee univelkaa. Kun tulee univelkaa, muuttuu zombiksi. Kun muuttuu zombiksi, alkaa hortoilla. Kun hortoilee, satuttaa itsensä. Kun satuttaa itsensä, pitää panna laastari. Kun panee laastarin, alkaa haava muhia. Kun haava muhii, keskittyy kaikki ajatukset kipeään kohtaan. Kun ajatukset keskittyvät kipeään kohtaan, ei huomaa olevansa väsynyt. Kun ei huomaa olevansa väsynyt, ei nuku tarpeeksi. Jne. Kuninkaallinen viikko jälleen lopuillaan, onneksi.

11-11-2004 Sellaista se on
Aiemmin tällä viikolla kuninkaallinen Kopsalan valtakunta sai vieraan, kun Ruhtinas Rautainen tuli kylään, pitkästä aikaa. Iloinen jälleennäkeminen kesti iltamyöhään ja kuninkaallisen panimon tuotteitakin tuli jonkun verran nautittua, joten loppuviikon kestävä väsymys oli taattu sen jälkeen. Muitakin vieraita on käynyt. Entisessä kotilinnassamme asustava Nalle Puh -prinsessa ja hänen isäntäehdokkaansa kävivät kuningattareni kutsumana. Mukavata, kun käy vieraita, muuten palatsimme käytävät kaikuvat onttouttaan. Paitsi että eilen kuninkaallinen oleskelutila sai ihka uudet sohvat, jotka eivät tietenkään ole mitä tahansa sohvia, vaan punaisia sohvia. Kuninkaallinen aamu meni tänäänkin vähän hötinäksi, kun ensin Prinssin pissa kaatui lattialle ja sitten Prinssin juoma kaatui lattialle ja sitten Prinssin hampaanpesuvesi kaatui sukille. Mutta kuninkaallinen aherrus jatkukoon, vankkurit on jo valjastettu kohti kaukaista puiden keskellä sijaitsevaa työmaata, jonne timanttinen tulostinyksikkö olisi kansalaisten iloksi vietävä.

04-11-2004 Iliman silimiä on paha kattella
Kuninkaanne arkinen aherrus kansalaisten hyväksi jatkuu uudessa paikassa, koska kuninkaanne muutti uuteen työpalatsiin, joka on ydinlaskeumalta suojaava bunkkeri suuren kuninkaallisen hospitaalin alakerrassa. Ydinlaskeumaltahan on hyvä suojautua, kun kaukaisen galaksin ylisotaherraksi valittiin jälleen kerran tyhmän kansan enemmistöllä muuan Puska-soturi. Omituisinta bunkkerissa istuskelussa on se, että täällä ei näe vuorokaudenaikojen vaihteluita - vähän kuin olisi avaruudessa (paitsi en kellu ilmassa). Itse asiassa tämä arvokkaan betoninen tila on kuin avaruusalus, jatkuva koneiden humina vaan kuuluu korvissa ja valot vilkkuvat kuin scifi-elokuvissa ikään. Täällä siis istun arvokkaasti kuluneella mahonkisella jalokivin reunustetulla istuimella ja mietin, miksi mietin, miksi en. Vankkurit tosin olisi pitäny valjastaa kohti kuninkaallisia tienrakentajia ja heidän koneitaan, mutta ei anna aikataulu myöten kuninkaallakaan. Sitä paitsi aina pitää sen verran priorisoida asioita, että ehtii raportoida tapahtumia kuninkaalliseen lokikirjaan.

01-11-2004 Syrtti Marja ja tyhjän paperin kirous
Aivan kuin lumi olisi haudannut ajatukseni. Kuninkaallisia työtehtäviäkin on harvassa ja osa niistä tuntuu kaiken kaikkiaan turhauttavilta. Kuninkaallisen Dinosaurus-jumal-rokkiyhtye Eppu Normaalin levy soi prinsessa Ruususen hengessä sadan vuoden päästäkin, mutta ei siinä mennyt kuin 11 vuotta kärsiessä tyhjän paperin kammosta Martti-jumalaltakaan, joten ei kuninkaanne ajatustyhjiö ole kai vielä kovin paha. AOR, EVVK, etc.

01-11-2004 Hopeinen laskeuma
Kirkkaus, lumenvalkoinen, on laskeutunut keskuuteemme. Valoisuus on hyvää lääkettä pimeyden valtakunnassa, mutta kylmyys ei. Talvi on kuitenkin pitkä ja se on kestettävä. Kuninkaalliset viitat siis niskaan ja kansalaisten ongelmia ratkaisemaan.

31-10-2004 Keisari Leopoldin sunnuntailounas
Rentouttava kuninkaallinen viikonloppu on edennyt sunnuntaihin ja saimme kellankultaiseen palatsiimme vieraiksi keisari Leopoldin ja keisarinna Helenan. Keisarin taiteilema erittäin maukas sunnuntailounas kruunattiin kuninkaallisen viinikellarin antimilla ja keisarinnan upea jälkiruoka täydensi kuninkaallisen pöhötyksen. Takkatulen hulmutessa palatsimme värisi lämpimänä huuruisessa säässä ja galaksin visioverkko teletti digitaalikanavilta salatutkin ohjelmat, joten niitä palatsimme juhlasalissa ihmettelimme. Viikonlopun aikana kävimme myös kansalaisten joukossa tutustumassa Kuninkaallisen elokuvanäytäntöklubin tarjontaan, jossa näimme kyldyrellin elokuvaelämyksen Barbaarien invaasio, joka kertoi tunteisiin vetoavasti elämästä ja kuolemasta kaukaisessa Canada-galaksissa. Prinssin lauantai sujui samanaikaisesti mukavissa merkeissä kuninkaallisten isovanhempien Riekkola-linnassa. Illemmalla palatsimme kuninkaallisessa juhlasalissa viihdyimme vielä kuningattaren kanssa myrskylyhdyn loimutessa, seilaten liikkuvissa kuvissa maailman merillä palatsin elokuvakompleksin näyttäessä meille elokuvan uljaista valtamerilaivoista ja miehisistä seikkailuista.

29-10-2004 Kuninkaallinen aherrus tältä viikolta vaietkoon
Täysikuu tervehti kuninkaallista perhettä ja jos mahdollista, väsymys oli edellisiäkin aamuja väsyneempi (päätellen kuninkaallisten juttujen ala-arvoisuudesta). Kuninkaallinen valjakko oli lämmitellyt hyvin, mutta talvi oli tehnyt jo tuloaan ja huurruttanut vankkurit niin, että kuningas joutui heti aamutuimaan jäänpoistohommiin. Viitta hulmuten huuruisessa säässä vankkurit kolisivat kohti kansalaisten avuntarvetta ja ensimmäinen hyvä työ tuli tehtyä. Sitten kuninkaallinen aamiainen, joka koostui tänä aamuna gruusialaisesta näkkileivästä ja reilun kaupan kahvista höystettynä lapsentappokermalla. Päivä on alkanut, se viimeinen kuninkaallisen työviikon on, päivä-ä.

28-10-2004 Terveiset Gayningelle
Kerrostalolinnan viimeisetkin kellariloukot tuli käytyä koluamassa, irtisanottua tuli vankkurin lämmittäjän sopimus ja vesihiiden kanssa sovittiin loppukorvauksesta. Sitten kuninkaanne avasi vielä punaisen linjan kärähtäneelle sähkölaitokselle ja kertoi, että linnan saapi pimentää. Nyt voi keskittyä palatsista huolehtimiseen. Kuninkaan aamu alkoi jälleen hyvin hyvin (kumoaa toisensa = huonosti) väsyneenä, kun kuningattaren henkilökohtainen aamufanfaari pärähti soimaan. Lopulta kuninkaanne nousi mahtavalta silkkipediltään vasta, kun oma piipitysfanfaari alkoi soida korvan juuressa. Prinssi oli hieman vastahakoinen istumaan jäiselle virtsaamisvaltaistuimelleen, mutta lopulta päiväpalvelijat ottivat prinssin vastaan tarjoten hänelle heti aamutuimaan kunniapaikalta herkullisen ja täyttävän aamiaisen. Yhden alamaisen kone odottaa jo tuossa palauttamistaan - palveluksessanne!

27-10-2004 Jäähyväiset kerrostalolinnalle
Kohta pitäisi käydä jättämässä jäähyväiset puolitoista vuotta kuningasperheen kotina palvelleelle kerrostalolinnalle, jossa haju- ja melusodat naapurivaltakunta Kohosen kanssa ovat siis jatkossa mennyttä elämää. Tosin sodat ovat jääneet sadattelun asteelle, koska kuningaskunnallamme ei ole armeijaa - mehän olemme pasifismia korostava kuningaskunta. Suuren portin avaimet käyn luovuttamassa vahtimestarille ja suuren sähköpylvään vartijalle kaksi muuta avainta. Pesulaitoksemme kytkentäosa on sitä ennen irroitettava ja sammutettava viimeinen myrskylyhty. Hyvästi Kantula!

27-10-2004

Tänä aamuna herätys leppoisampi kuin eilen. Eilen väsymys oli hirveä, tänään vain kauhea. Mutta asenne on oltava pehmeä, kun menee herättämään prinssiä, muuten aamu menee tappeluksi. Kuningatar lähti työharjoitteluun ja minä kärsivällisesti, kuninkaan arvokkuudella, odottelin, että prinssi suostuisi vaatteiden pukemiseen. Päiväkodissa meno oli jo valloillaan ja prinssi istui pöydän päähän puurolautanen nenänsä alla ihmetellen suureen ääneen tiellä liikkuvaa roska-autoa. Töihinkin piti kuninkaan vääntäytyä, valtakunnassa ei koskaan kaikki hyvin. Yhden alamaisen monitori jo vaihdettu, toinen pitäisi käydä vaihtamassa kohta, jotta eivät kapinaan ryhdy.

Osa 9: Guesthouse

Ookko nää hullu? Tekijä: ville 29-10-2004
Niin tuota, ookko nää Jarkko hullu?

se mikään hullu oo! Tekijä: timo 29-10-2004
se o seonnu täysin! mahtavaa! taidanpa tulla kattomaan kunkun tilukset parin viikon päästä.

ahhaa, pitäskö huolestua Tekijä: Kimmo 29-10-2004
Ei, kyllä nyt on sekaisin mennyt jonkun mieli. Vai? Millä perusteella olet ittes "kuninkoinut"?

Onko mahdollisuutta saada ritarin arvoa? Semmoseksi kaukaisen maan puolustajaRitakiksi. Että kun Kuningas haluaa vierailla Etelän-Maalla niin olis turvallisuus taattu.

Kuningas vastaa kansalaisten kysymyksiin Tekijä: Kunkku 29-10-2004
Hyvät ystävät, veljet. Olen seonnut, onnesta. Se, että kirjoitan mielestänne sekoja, johtuu siitä, että te ette ymmärrä olevanne etuoikeutettuja, uljaat ritarini. Pyöreä pöytä odottaa herkkuineen meitä kaikkia, viimeistään ison pomon luona. Sitä ennen, nauttikaamme elämästä, puolisoista, jälkikasvusta, terveydestä, oluesta, musiikista ja kaiken kaikkiaan hyvästä sekä monipuolisesta elämästä. PS. Ei Jeesukselle, Ei Bushille, ei pissipäille ahdasmielisille. Jeesus oli venäläinen kantoraketti. Bush on diktaattori. Pissipäät ahdasmieliset ovat kusipäisiä hulluja. Kuningas on puhunut, kauan puhukoon kuningas.