Kirje joulupukille

Hyvä joulupukki,

Tänä jouluna, kun taas talvipäivänseisausta juhlistetaan, kristityt muistelevat Jesseä, kun taas pakanat vaan nauttivat perheen kesken ylenmäärin ruokaa ja lahjovat toisiaan krääsällä ilman Jessen muistelua. Ajattelin, että koska olet satuolento, kuten Jesse, niin voin olla sinulle ihan yhtä itsekäs kuin kaikki muutkin ja toivoa kaikenlaista materiaa, vaikka haluaisinkin vaan maailmanrauhaa, terveyttä, onnea ja mikä tärkeintä - rakkautta. Niitä kun ei toivomalla saa, niin pistetään sitten helpompi lahjalista kehiin:

1) Kirjat

Haluaisin Christopher Hitchensin kirjan "Jumala ei ole suuri". Tekisi mieleni lukea se alkuperäiskielellä britti-englanniksi (koska vaikka Hitchens on nykyisin amerikan kansalainen, on hän alkujaan britti) ja hänen sanailunsa ovat ainakin videoita katsellessa olleet mitä hauskinta verbaalista tykitystä. Minusta aika hyvä - ja rehellinen - arvio kirjasta oli yhden nuorukaisen maininta, että vuoroin nauratti ja vuoroin itketti lukea kyseistä opusta.

Haluaisin myös Jared Diamondin kirjan "Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä". Siinä kirjailija pohtii kulttuurien ja ympäristön yhteentörmäyksiä ja sitä, kuinka (ihmis)kulttuureilla on ollut taipumus riistää ja tuhota ympäristöä niin, että lopulta ovat romahtaneet. Kyseinen kirjailija on myös kirjoittanut mielenkiintoisen opuksen "Tykit, taudit ja teräs - 13000 viime vuoden lyhyt historia jokaiselle".

Ongelmallista näiden mahdollisesti upeiden opusten saamisessa on se, että olen a) äärimmäisen laiska lukija, b) äärimmäisen hidas lukija ja c) muutenkaan aika ei näytä riittävän kaikkeen, mitä haluaisin tehdä. Joten ehkäpä näiden lahjojen sijaan voisit toimittaa kaikille kristityille hihhuleille mustan raamatun tai vaihtoehtoisesti Hitchensiä ja saisivatpahan kevyen närästyksen Jeesus-juhlintansa keskelle (anteeksi kristityt, en vaan ymmärrä teitä).

2) Levyt

Haluaisin Melecheshin, alkujaan israelilaisen, mutta uskonnollisen kiihkoilun ja ikävän ilmapiirin (lue: parempien metallimarkkinoiden) vuoksi Hollantiin muuttaneen bändin esikoislevyn Djinn, jossa on todellista mesopotamialaista mystiikkaa, jota bändi on lanseerannut "tyylilajikseen". Mahtavaa, mielestäni täysin tanssimusiikkiin rinnastettavaa, mustaa pakanametallia.

Haluaisin myös Metallican klassikko-albumin (oma henkilökohtainen klassikko, nääs) ...And Justice for All, joka aikanaan aiheutti itselleni metallisen herätyksen, tutustutti speedin/thrashin ja muutenkin rankemman rockin pariin rap- ja disco-vuosien jälkeen. Elettiin aikaa yläasteen ja levy soi täysillä. On aina hienoa palata vetoihin kuten To Live is To Die ja Dyer's eve, mutta levy minulla on alkuperäisenä ainoastaan c-kasettimuodossa eli käytännössä sillä ei enää mitään tee.

Onko CD-levyjenkään ostamisessa sitten mitään järkeä? Muovinen läpyskä yleensä muovisissa kuorissa. Sama paskahan löytyy Spotifystäkin, sanoo moni, ja totta on, että Djinn löytyy, mutta Metallica, tuo vanhojen homojen, eiku siis juoppojen, öö, hevareiden thrash-orkesteri on sen verran itsetietoinen, ettei anna pikkupiraateille mitään armopaloja tai musaa senttikorvauksilla (vaikka Spotify onkin ihan laillinen pulju, huom!), joten Metallican levyt impataan sitten laittomasti. Tai ostetaan se vitun CD. Ja meikäläisen peruste on lopulta yksinkertainen: Autossani on CD-soitin.

Kiitos julegubbe ja nähdäänpä ehkä jouluna tai sit ei. En mä oikeasti noita juttuja tartte, kunhan vaan kirjoittelin talteen, että jos tulee mieleen, että mitä ois kiva saada, niin voi palata tähän kirjoitukseen...ja mitä tulee siihen joulun "kristilliseen hapatukseen", niin tukehtukoon pullaansa saatana jokainen, joka alkaa mulle saarnata sitä, että miten minä, pakana, voin muka juhlia jouluna. No vittu, oletko sinä joulupukki muka kristitty, häh?

J. Pagan