Sainpa naurut, kun luin tämän päiväistä Kainuun Sanomat –lehteä kahvin kera. Kahvi ei onneksi ollut suussa, joten ei pärskähtänyt pöydälle. Itse asiassa en kyllä tiedä, mikä siinä oli niin hauskaa, mutta naurattipa vaan. Jaa että mikäkö? No, Sekalaista-ilmoituspalstalla oli semmonen selvästi erottuva pikkuilmoitus, jossa luki ensin isommalla, että ”Jeesus rakastaa sinua.” Sen jälkeen alla pienemmällä: ”Olen rakastunut uudestaan Jeesukseen Kristukseen. Aulis”. Joo, onhan se tietysti hienoa, että haluaa tuolla lailla ilmoittaa uskoon tulostaan, mutta tuossa on niin monta asiaa, jotka meikäläistä kai sit naurattaa.
Ensinnäkin mä oon aina ihmetellyt sitä, että miksi kristityt uskovaiset puhuu Jeesuksen rakastamisesta. Nämä samat henkilöt, jotka eivät välttämättä kehtaa julkisesti sanoa rakastavansa puolisoaan tai lapsiaan tai ystäviään, sanovat, että minä rakastan Jeesusta, tyyppiä, joka eli 2000 vuotta sitten ja oli väitetty Jumalan poika. Miks ne ei vaikka sano rakastavansa Jumalaa, se ois kuitenkin mun mielestä enemmän semmoinen abstrakti ilmaisu todellisesta uskosta kuin se, että rakastaa joskus elänyttä tyyppiä, joka koki marttyyrikuoleman ja jota sitten jotkut tarinoitsijat alkoivat pitää Jumalan poikana.
Mun mielestä yksi kaikkien aikojen elokuvakohtauksia on Priest-elokuvassa, jossa katolinen pappi, joka on homoseksuaali, katsoo Jeesus ristillä –patsasta ja valittaa sille huutaen ja itkien, kun Jeesuksen alaston vartalo on niin kiihottava. En tiedä, miten tämä nyt Aulikseen liittyy, tulipahan vaan mieleen.
Julkaisisikohan muuten Kainuun Sanomat tyypin ilmoituksen, jos se kuuluisikin, että "Saatana rakastaa sinua. Olen rakastunut uudestaan Saatanaan. Aulis".
Tuli mieleen, että voihan tietysti olla kyseessä joku harhautus. Ehkä joku rasittava pimu on piirittänyt Aulista ja tää pimu on vaikka joku ateisti tai ei muuten ymmärrä uskovaisia, joten Aulis aatteli, että päästäänpähän tuostakin nyt kerta heitolla, eikä tartte ees selitellä mitään. Tai sit Aulis vaikka haluaa jättää ryyppyporukkansa ja jättää lehden sopivasti auki sammuneiden kamujen nähtäville ja hipsii kotio. Onhan näitä urbaaneja legendoja tyypeistä, jotka ovat kuulemma julkaisseet kuolinilmoituksensa lehdessä, jotta velkojat ja muut vainoajat jättäisivät rauhaan.
5 kommenttia:
Uskovaisuuteen liittyy jostain syystä voimakkaasti se ajatus, että uskoon tulemista halutaan kovaäänisesti julistaa koko maailmalle. Henkilökohtaisesti tuollainen on minusta tekopyhää.
Uskovaisen tulisi rakastaa Jeesusta lähinnä kai siksi, että hän on Jumalan poika, koska hän on sovittanut meidän puolestamme kaikki synnit yms. tuttua höpinää. Mutta Jeesusta voi rakastaa myös muista syistä. Itse pidän Jeesuksesta, koska että hän oli (jos tarinoihin on uskomista) kaikkien aikojen suurin anarkisti ja kapinallinen. Hasta la victoria siempre!
Jeesus oli varmasti karismaattinen tyyppi, koska sai aikaan noin valtavan läjän kirjoituksia ja hurmoshenkisiä tarinoita kuin uudessa testamentissa on. Tosin en ole lukenut raamattua, mutta lainauksia toki kuullut ja lukenut uskonnon tunnilla oppikirjoista.
Tänään muuten luin Kainarista, että joku professori tai vastaava oli heittänyt teorian Jeesuksen väitetystä vetten päällä kävelystä: Hänen mukaansa ilmasto saattoi olla 2000 vuotta sitten aika lailla erilainen kuin nykyään, joten on mahdollista, että välimerikin saattoi olla osittain jäässä tuohon aikaan ja kaukaa katsottunahan tyyppi voi näyttää kävelevän vetten päällä, jos vaikka rannassa vesi on jäässä ja sitä tsiigaa ulapalta.
Ihan historiallisesti ois kyllä mielenkiintoista tutkia Jeesuksen elämää, mutta voi olla, että sekin historia on jo aikaa sitten sotkettu raamatun tarinoilla ja sen lukemattomilla tulkinnoilla ja muilla uskonnollisten piirien tarinoilla, joista ei enää ota kukaan selvää, että mikä on totta ja mikä ei.
Pakko kommentoida vielä näin jälkikäteen lisää tähän kirjoitukseen uusimpien ajatusteni pohjalta. Tuosta jäätymisjutusta kuulin eräältä toiseltakin kaveriltani ja vaikka se kuulostaakin aika uskomattomalta niin onhan se toki mahdollista joskaan ei todennäköistä. Tosin, vielä uskomattomammaltahan ne Jeesuksen väitetyt ihmeiden tekemiset kuulostavat ja niitä allekirjoittaneenkin on kyllä lähes mahdotonta sisäistää, vaikka jonkinasteinen "uskovainen" (tai ainakin hengellinen) hihhuli olenkin.
Viime viikolla muuten tuli Ajankohtaisessa kakkosessa mielenkiintoinen "Jumala-ilta" niminen keskustelu. Siinä väiteltiin laaja-alaisesti erilaisista uskomiseen ja hengellisyyteen liittyvistä asioista tunteellisesti, mutta kuitenkin järkevästi. Itse asiassa keskustelu oli mielestäni ehkä vähän liiankin hillittyä ottaen myös huomioon, että keskustelijoiden joukossa oli kaikenlaisia hörhöjä aina arkkipiispasta noitiin saakka. Hauskinta ko. ohjelmassa oli mielestäni se, että kaikkein vähiten suvaitsevaisesti käyttäytyivät (ääri)kristillisempiä ryhmittyviä edustavat henkilöt naurettavine "Jumala loi Aatamin ja Eevan, ei Aatamia ja Eeroa!" kommentteineen.
Hengellisyys ja uskonto on mielestäni ihmiskunnan yhtä aikaa parhaimpia ja pahimpia puolia. Pohdiskeleva, eettisesti orientoitunut ja suvaitsevainen asennoituminen on luonnollisesti paras tapa hengellisyyteen kun taas fundamentalismi - ja maallistuneemmassa mielessä fasismi - huonoin. Onhan kommunismikin kerrassaan mainio ideologia, mutta valitettavasti sen käytännöllisen toteuttamisen ovat aina sössineet kaiken maailman sekopäät sekä luonnollisesti myös se tosiseikka, että ihminen on pohjimmaiselta luonteeltaan itsekäs olento ja yhteisöllinen vain silloin kun se myös häntä itseään hyödyttää.
Ajankohtaisen kakkosen "Jumala-iltaa" tuli itsekin seurattua ja todettua mielenkiintoiseksi. Itsehän olen mielestäni aika avoin sekä hengellisille että "hengettömille" (heh) ajatuksille ja katsantokannoille. Ihmisillä on tarve rauhoittua ja henkistyä ja löytää elämästä syvällisyyttä ja merkitystä ja toivoa kaiken epätoivon keskellä, jolloin eri sortin uskonnot ovat hyvä keino lähteä etsimään tuota kaikkea. Monissa uskonnoissa on paljon hyviä puolia ja inhimillisyyttä ja elämää varjelevia asioita, mutta ikävä kyllä toteutus on eri kirkkokuntien myötä joskus aika paljon ristiriidassa hyvien uskojen, ajatusten ja aatteiden kanssa. Suomessakin evankelisluterilainen kirkko omistaa maata ja varallisuutta ja verottaa jäseniään, joista suurin osa kastetaan jäseniksi ennen kuin heillä on valinnanvaraa. Valtiokirkkosysteemi on ihan hanurista. Mielestäni ihmisten pitäisi itse saada valita, eikä ketään ennen heidän omaa suostumustaan kastaa mihinkään "uskoon" kuuluvaksi. Usein tuntuu myös, että kirkolla ja uskolla ei ole enää paljonkaan tekemistä toistensa kanssa...hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa "kirkkohäät", josta haaveillaan, vaikka ei siksi, että haluttaisiin mennä "jumalan eteen todistamaan" vaan perinteiseen alttarijuhlaan juhlakansan eteen hienossa ja juhlavassa rakennuksessa sukulaisten ja ystävien eteen. Perinteiden kunnioittaminen lienee yksi syy, miksi valtiokirkkosysteemi Suomessakin yhä elää, vaikka kirkosta eroaminenkin on nykyään hyvin yleistä. Muita suosittuja perinteitähän ovat sitten kastaminen, rippikoulu ja ehtoollinen sekä hautajaiset kirkon hautausmaalle. Noista ehkä tuo rippikoulu tuntuu vastenmielisimmältä - nimimerkillä kokemusta on - sillä siinä herkässä teini-iässä olevia nuoria yritetään tiukasti käännyttää uskoon ja sitoutumaan kirkkoon ja ilmeisesti aika tuloksellisestikin, vaikka itse koinkin sen lähinnä kesäleiriksi, jossa leikittiin tyhmiä leikkejä ja laulettiin. Niin ja siellä opin juomaan kahvia ja inhoamaan raamatulla päähän lyömistä - isonen sattui olemaan kiihkeä raamatun sanan sanasta sanaan sylkijä.
Ajatukseni katosivat kesken kirjoituksen, mutta halusin kai sanoa, että uskonto henkilökohtaisena elämän laadun parantajana on hyvä juttu, mutta hihhulien raamatulla päähän lyönti rasittavaa ahdasmielistä ajatusmaailman tuputtamista. Asioista voi kertoa, mutta se, että ihminen voidaan tuomita kadotukseen, jos hän ei sulata täysin jonkun kirjan tekstiä sana sanalta, on kiusaamista, herjaamista, pelottelemista, henkistä väkivaltaa - etten jopa sanoisi syntiä ;-)
Valtiokirkko on sieltä ja syvältä. Se ei toimi eikä ole koskaan toiminutkaan. Hyvänä vertailukohtana tässä asiassa voisi pitää vaikka uusinta historian tulkintaa, jonka mukaan kristinuskon ottaminen valtion uskonnoksi oli eräs keskeisimpiä syitä edesmenneen Rooman valtakunnan tuhoon. Valtiota ja kirkkoa ei mielestäni pitäisi missään tapauksessa yhdistää sillä järkikinhän sen nyt jo sanoo, että maallisen hallinnon ja hengellisen hallinnon integraatiosta ei seuraa mitään muuta kuin paljon paskaa. Se on mielestäni myös yksi syy siihen miksi nykyihmiset ovat niin maallistuneita. Mielestäni jmlbohem muotoili asian naulan kantaan: mitä järkeä on järjestää kirkossa ristiäiset tai häät jos ei oikeasti usko Jumalaan (tai jumalaan)...? Kaippa se on sitten se ns. evvk-sukupolvi, josta edellä mainitussa keskusteluohjelmassakin puhuttiin.
Samaisesta ohjelmasta vielä sen verran, että mielestäni Arno Kotro oli keskustelijoiden joukossa lähinnä omaa ajatusmaailmaani (vaikka itse en olekaan ateisti vaan pikemminkin kai agnostikko). Uskonnonopetus pitäisi mielestäni ehdottomasti poistaa nykymuodossaan koulujärjestelmästämme ja korvata elämänkatsomustiedolla, jossa annettaisiin puolueettomat ja monipuoliset tiedot kaikista maailman valtauskonnoista. Tällöin lapsella on edes pieni mahdollisuus oppia ajattelemaan omilla aivoillaan ja oikein hyvällä tuurilla hän lopulta löytää itselleen parhaiten sopivan ajattelutavan.
Pitäisi varmaan erota kirkosta ja kääntyä ortodoksiksi. =)
Lähetä kommentti