6.6.11

Mustan kirjan päivät

pari kirjoitusta pienestä mustasta kirjasta viime ajoilta

En ole masentunut
En ole onneton
En ole luovuttanut
Olen väsynyt
Olen yksinäinen
Olen uuden ajan äärellä.

***

Pieni poikani
Sinä suloinen
Hymysi valloittava
Hymyilemään pakottava
Ja silti välillä
huudan sinulle
räyhään ja vittuilen [minkä tiedän siitä, että sanoit minulle yhtenä päivänä 2,5-vuotiaan viattomalla painokkuudella "elä vittuile!"]
Mutta kun aamulla heräämme
ja katsot minua virnistäen
Rakkaus on läsnä
ja elämä hymyilee.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. tämä ei ollut puujalakavitsi!