Sicko-Kainuu

Kävimme vaimoni kanssa katsomassa Michael Mooren uusimman dokumentin Sicko. Se oli mielestäni Mooren elokuvista ihmisläheisin ja tunteellisin elokuva. Oli surullista nähdä ihmisten kärsivän sairauksistaan, mutta vielä enemmän siitä, että yhteiskunta ei pidä heistä huolta. Elokuva esitettiin Sairaan hyvä filmifestivaali -tapahtuman yhteydessä ja siihen liittyi myös alustus sekä paneelikeskustelu elokuvan jälkeen. Siellä ei sivuttu kaikkea, mitä nyt ajattelin käydä läpi, mutta heitettiin kyllä ilmaan ajatus siitä, että meillä täällä Suomessa on kuitenkin asiat hyvin, vaikka huonompaan suuntaan ollaan menossa. En ole itse minkään sortin ammattilainen terveysasioissa, enkä ole sekaantunut myöskään politiikkaan, joten talouspuolikin on vain kuulopuheiden ja lehdistä lukemani varassa. Pohdin kuitenkin tässä sitä, mitä olen nähnyt, kuullut ja kokenut eritoten syrjäisen kotipaikkani Kajaanin näkökulmasta.

Kainuussa puhutaan jatkuvasti lääkäripulasta. Keskussairaalalla lääkäreitä vielä riittää, mutta siellä onkin koko ajan iso joukko opiskelijoita ja erikoistuvia nuoria lääkäreitä. Se ei kuitenkaan ratkaise pitkän tähtäimen lääkäripulaa. Useita pitkään kainuussa olleita erikoisalojen ihmisiä, kuten fyysikko, kemisti ja radiologeja kaksin kappalein on jättänyt aivan vastikään KAKS:n ja lähtenyt etsimään onnea muualta. Ongelma on siinä, että heitä ei tuosta vaan korvatakaan. Ongelma on myös siinä, että jos halutaan houkutella tänne osaavaa henkilökuntaa muualta, jouduttaisiin panostamaan palkkaan ja etuisuuksiin, joihin ei oikein ole varaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän viime vuoden alijäämä ylitti 18 miljoonaa euroa ja tuommoisilla ylijäämillä on paha tapa kasvaa koko ajan, koska sitä kuitataan lainoilla. Kunnat, jotka kuntayhtymän toiminnan rahoittavat, pihtaavat rahojaan, eivätkä suostu nostamaan maksuosuuksia vaadittavalle tasolle, vaikka kustannukset koko ajan nousevat ja väestö ikääntyy. Yhtälö on mahdoton. Kuntien pitäisi vetää yhtä köyttä, kun kerran ovat kuntayhtymän toimintaan suostuneet.

Mistä lääkäripula sitten johtuu? Voi olla, että lääkäreiden perheenjäsenille ei ole Kainuussa töitä. Voi olla, että lääkäreiden lasten muuttaessa opiskelemaan muualle, haluavat vanhemmatkin lähemmäksi lapsiaan ja mahdollisia lapsenlapsia. Voi olla, että motiivina on puhtaasti raha. Muukin työväestö toimii siten, että jos jostain tarjotaan työtä paremmalla palkalla ja etuuksilla sekä työolosuhteilla, ihmiset tekevät henkilökohtaisen päätöksen, eivätkä mieti, että ”no mitenkäs täällä entisessä työpaikassa pärjätään ilman minua?” Ihmiset toimivat kuten ovat aina toimineet: itsekkäästi omia etujaan silmällä pitäen. Eikä heitä minun mielestäni voi siitä moittia. Jos työilmapiiri, työolosuhteet, palkka ja etuisuudet huomataan surkeammiksi kuin jollain kollegalla jossain toisessa sairaalassa ja sieltä sitten tarjotaan hyvää virkaa, niin hölmöhän sitä olisi, jos ei edes harkitsisi siirtoa.

Yksi Sickon herättämä ajatus oli ihmisten asenteiden muuttuminen terveyspalveluja kohtaan. Olen kuullut useammastakin suusta Kajaanissa, että ”ei sinne arvauskeskukseen kannata mennä, yksityisellä saa parempaa palvelua ja siellä määrätään kunnon lääkkeet”. Se, että ihmiset ajattelevat jo valmiiksi, että julkisella puolella joutuu jonottamaan ja saa huonompaa palvelua kuin yksityisellä, johtaa siihen, että ihmiset käyttävät yhä useammin yksityisen puolen lääkäripalveluita. Niistä joutuu ehkä maksamaan, mutta toisaalta, niinhän maksamme muutenkin palvelusta. Olen itsekin käyttänyt yksityisen puolen lääkäripalveluja ja täytyy myöntää, että toimiihan se helvetin paljon hienommin. Voit sopia ajan, tulla viihtyisään aulaan lueskelemaan lehtiä ja lääkäri on kohtelias ja haluaa oikeasti selvittää, mikä sinua vaivaa. Lisäksi on tiettyjä tutkimuksia, jotka tuntuvat olevan enemmän ja vähemmän vaikeita saada julkisella puolella. Lauran raskausajan kokemukset olivat sellaisia, että julkisella puolella joutui aina selittelemään ja pyytämään varta vasten jotain tutkimuksia, jos oli hätä ja suhtautuminen oli nihkeätä. Yksityisellä puolella asiakkaalle ei ole varaa vittuilla tai se ei tule toiste. Tämä on vaarallista kehitystä. Pian kaikki töissäkäyvät ja jotain tienaavat ihmiset menevät poikkeuksetta yksityiselle lääkärille ja huonompiosaiset marssivat jonottamaan arvauskeskukseen. Mikä tässä sitten eniten mättää? Tietenkin se, että lääkäripula onkin osittain vain kulutustottumuksista aiheutunut tilanne. Jos kaikki yksityisellä puolella toimivat lääkärit toimisivat julkisella puolella, ei lääkäripulaa varmasti syntyisi. Jos ihmiset käyttävät yhä enemmän yksityisen puolen palveluita, siirtyy sinne pääomaa ja yksityisillä yrityksillä on varaa palkata lääkäreitä yhä isommilla liksoilla, eikä näiden lääkäreiden pian enää kannatakaan toimia julkisella puolella, jossa on huonommat palkat, potilaita lappaa ovista ja ikkunoista ja vuorotyö ei nappaa, koska se tappaa.

Kainuu on toki siitä hankala alue ajateltavaksi kokonaisuutena, että täällä on todella pieniä ja syrjäisiä kuntia, joissa ei oikein ole mitään palveluita enää jäljellä. En ihmettele, ettei sinne kukaan lääkäri halua muuttaakaan. Palvelut keskittyvät toimiviin keskuksiin kuten Kajaaniin ja Sotkamoon ja muut kunnat sinnittelevät siinä sivussa. Ymmärrän toki tämmöisessä tilanteessa suurempien kuntien nihkeyden nostaa maksuosuuksiaan: Miksi pitäisi maksaa enemmän kuin pienet, joista potilaat tulevat hoitoon keskuksiin, eikä heitä hoideta kyseisissä kunnissa. Siinä mielessä olisi hyvä, jos kuntia ei olisikaan vaan toimittaisiin oikeasti niinkuin yksi iso kunta, Kainuu.

Sickon jälkeisessä paneelikeskustelussa kuultiin kommentteja ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. On kuitenkin aika mahdotonta millään terveyspalveluilla ehkäistä sitä, että ihmiset syrjäytyvät työelämästä, jos töitä ei kerta kaikkiaan ole. Kaikki ihmiset eivät halua muuttaa kasvukeskuksiin, mutta kaikille ei löydy täältä töitä. Ei vaikka olisi korkeasti koulutettu, eikä varsinkaan, jos on huonosti koulutettu tai koulut ovat jääneet kesken. Hanttihommia ei paljon ole tai niitä ei kannata taloudellisessa mielessä tehdä. Siitä aiheutuu kierre, jota on vaikea katkaista. Se yhdistettynä päihdeongelmiin ja yksinäisyyteen on semmoinen tappava cocktail että ei pahemmasta väliä. Siinä mielessä kannatan toki ennaltaehkäisevää terveystyötä, mutta keinot ovat kyllä vähissä. Ehkä ennaltaehkäisevän terveystyön tärkeimmäksi osa-alueeksi pitäisi muodostua ihmisten patistaminen muuttamaan täältä pois. Se ei taas pitkällä tähtäimellä vaikuta kovin järkevältä toiminnalta. Nuoret muuttavat täältä joka tapauksessa suurin joukoin pois amiksen ja lukion jälkeen, joten mikäli vielä työväestökin päätyy samaan ratkaisuun, ei täällä kohta asu kuin terveysihmisiä ja vanhuksia. Niin ja varusmiehiä. Niillä tosin ”palkat” ei riitä yhteiskuntaa hyödyttävään kulutukseen, vaan kaikki vähä raha menee viinaan, tupakkaan ja munkkeihin. Tosi hyvä cocktail sekin terveyden kannalta.

Sicko onnistui ainakin siinä, että se auttoi huomaamaan, että on tärkeätä säilyttää terveyspalvelut yhteiskunnan käsissä. Jos terveyspuoli menee firmojen haltuun, alkaa koko yhteiskunta kärsiä, varsinkin sen heikoimmat yksilöt. Kuka tahansa voi sairastua koska tahansa, joten on hyvä tietää, että se arvauskeskuskin on vielä pystyssä, jonne raahautua viimeisillä voimillaan, jos tilillä ei ole enää täpäkkää.