Oman linnunratamme ”lähinaapureina” on kolme suurta ja noin 30 pienempää galaksia, joissa on lisää tähtiä ja lisää planeettoja. Galaksit liikkuvat avaruudessa kovaa vauhtia ja on arvioitu, että noin kolmen miljardin vuoden kuluttua Linnunrata ja Andromedan galaksi kohtaavat toisensa ja yhdistyvät. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että itse tähdet törmäisivät, koska niiden etäisyydet ovat suuria. Ihminen ei pääse nykyteknologiallaan edes oman aurinkokuntamme laitamille, saati sitten Linnunradan muihin aurinkokuntiin, joita on siis 500 miljardia.
Harvemmin kyllä tulee ajatelleeksi maailmankaikkeutta, koska se on pienen ihmisen päähän asia, jota ei voi oikein käsitellä ilman loputtomalta tuntuvaa heräävien kysymysten aaltoa: Mistä maailmankaikkeus koostuu? Onko sillä ”rajoja”? Mitä on ”tuolla jossain”, jonne ei millään kaukoputkilla nähdä? Paljonko galakseja avaruudessa on? Onko muissa galakseissa maapallon kaltaisia planeettoja, joissa on elämää – ja minkälaista elämää? Mistä galaksit ovat syntyneet? Miksi, mitä, missä, milloin?
Itse olen miettinyt asiaa, koska lainasimme Mirolle kirjastosta opuksen ”Ensimmäinen avaruuskirjani”, jota olemme mielenkiinnolla lueskelleet muutamana iltana. Sen innostamana etsin myös lisää tietoa netistä. Silti en kykene oikeastaan kovinkaan pitkälle ajattelemaan ”isoa kuvaa”, koska oma maapallommekin on jo ihan tarpeeksi iso mysteeri. Toisaalta olen nähnyt kuvia ja videoita maapallon ulkopuolelta sekä muilta oman aurinkokuntamme planeetoilta, joten sinänsä ne eivät minua ihmetytä, vaan ovat jopa luonnollisia asioita. Mutta kaikkialle ei ihmiskunnan tutkimuskaan yletä ja siinä vaiheessa meikäläisen äly käsitellä tuntematonta loppuu kesken.
Minusta on tavallaan hieno perusajatus elämälle se, jonka Neil Hardwick oli todennut. Hän sanoi, että on ”tiennyt jo pitkään, että elämällä ei ole mitään tarkoitusta”. Toisaalta se on ainoa oikea elämänasenne, mutta toisaalta elämällämme on geeneihimme kirjoitettu elämäntarkoitus: kasvaa, lisääntyä, kuolla. Koko ajan geeniperimäämme kuitenkin kerääntyy lisää roinaa ja osaamme tehdä paljon muutakin. Katsoin joku päivä sitten hetken aikaa telkkarista mielenkiintoista luonto-ohjelmaa, jossa simpanssitutkija oli pitkään kyseistä apinalajia seurattuaan todistanut ja kuvannut videokameralla simpanssien toimivan suunnitellun väkivaltaisesti ilman näkyvää motiivia. Ohjelmassa näytettiin pätkä ajojahdista, jossa joukko simpansseja kerääntyi kokoon ja jahtasi suunnitelmallisesti takaa yhtä simpanssia, joka yritti karkuun. Lopulta joukkio tavoitti tämän, pudotti porukalla puusta, jonka jälkeen koko takaa-ajava joukkio kävi kurmottamassa tätä yhtä onnetonta, kunnes uhri makasi maassa hengettömänä. Tutkija siis totesi, että muillakin lajeilla kuin ihmisellä voi olla omaan lajitoveriin kohdistuvaa suunniteltua joukkoraivoa ja väkivaltaa. Tämä nyt ei tietenkään esimerkkinä ole mielestäni mitenkään tavaton, mutta mielestäni yksi hyvä esimerkki siitä, että ihminen ei voi pitää itseään täysin eriävänä olentona maapallollamme, joka ainoana kykenee ns. hyviin tai pahoihin asioihin tieten tahtoen, eikä vain vaistojensa varassa toimien.
Älykäs suunnittelu tuntuu kans olevan nyt kovassa huudossa. Yksi dokumentti kertoi amerikkalaisesta high schoolista, jonka johtoon pääsi kristillisiä tyyppejä enemmistöön ja nämä alkoivat kampanjoida sen puolesta, että evoluutioteoriaa ei voi enää opettaa heidän koulussaan, koska se on heidän mielestään täyttä potaskaa. Sen sijaan pitäisi opettaa Älykästä suunnittelua eli hieman yksinkertaistettuna sitä, että Jumala on luonut maailmamme, koska luonnossa on piirteitä ja rakenteita, jotka ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä suunnittelulla eikä ohjaamattomalla luonnontapahtumalla. Tätä epätiedettä (tiede on kokemusperäistä ja tutkittavissa olevaa) on sittemmin levitetty ainakin USA:ssa laajemmalle, siitä on käyty oikeustaisteluja ja sitä vastaan ja sen puolesta on tehty tutkimuksia ja kirjoitettu kirjoja. Viimeksi asia oli tapetilla muutama päivä sitten, kun Puolan apulaisopetusministeri väitti julkisuudessa, että evoluutio-oppi on valhetta: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Opetusministeri+kyseenalaisti+kehitysopin+Puolassa/1135222481488. Tosin onhan paljon järkyttävämpiäkin esimerkkejä siitä, missä yhteyksissä Jumala sotketaan kuvioihin, kuten vaikkapa valtionjohtajien puheissa sotaonnea omille joukoille tuottamassa ja niin edelleen. Ehkä sotiminen on kuitenkin niin ihmislajille ominaista päätöntä toimintaa, että tuollainen tyhmyys sallitaan, mutta kun ihmisten koulutukseen ja opetukseen aletaan sotkea oletetun Jumalan kosketus, niin se tuntuu jo paljon vakavammalta oikulta.
Elämä on mielenkiintoista. Vaikka maailmassa olisi kuinka paljon mielenkiintoisia asioita, joita voisi pohtia, riittää minun mielenkiintoni siihen, että miten itsellä ja perheellä pyyhkii. Eilen vähän harmitti, kun totesin, että kuun vaihteessa, kun saan palkan (miinus yhden viikon isyysvapaa), menee jo verkkopankkiin syöttämiini laskuihin sama tai jopa isompi summa, joten mitään ei jää tuosta palkasta loppukuukauden ajaksi käteen. Pitää siis koittaa säästää paria satasta, jotka vielä isyysrahasta jäljellä ja elää sit Lauran äitiyspäivärahoilla. Noista laskuista ei oikein voi karsiakaan mitään. Ei voi jättää maksamatta asuntolainan lyhennystä, sähkölaskua, vesilaskua tai kiinteistöveroa, mutta autovakuutuksen, bensakulut ja balanssiluoton lyhennykset voisi, jos auton möisi. Siispä mietin jälleen kerran auton myymistä. Tein myynti-ilmoituksenkin Nettiautoon, mutta ennen kuin ehdin julkaista sen, juttelin vielä Lauran kanssa. Hän ajatteli autottomuutta ja totesi, että meillä on kyllä hyvä auto, vaikka se ei olekaan välttämätön. Miro tuli siinä vaiheessa kans viereen ja oli vankasti sitä mieltä, että meidän autoa ei saa myydä ja tehosti suuttumustaan minua potkimalla. No, sit kun viimein yritin julkaista myynti-ilmoituksen, oli istunto jo katkennut ja koko ilmoitus hävisi kuin tuhka tuuleen. Eipä siis myydä nyt vielä sitä autoa, vaan koitetaan sinnitellä. Ja kyllähän sitä, luotolla.
Harvapa sitä oikeasti voi elää tämmöisillä tuloilla näin leveästi kuin me; On auto, omakotitalo ja kaikki tarvittavat kodin pelit ja vehkeet ja silti vain toinen aikuisista käy palkkatöissä. Eli velallahan sitä omaisuus hankitaan ja sitten maksetaan, kun jaksetaan. Turha tässä elämässä on älyttömyyksiin asti pihistelemään ruveta, kun eihän elämällä ole mitään merkitystä, eiks niin. Ja minkä helvetin takia tässä nyt pitäis säästääkään? Siksikö, että ois varaa lähteä Linnunradan kiertoajelulle, kun joku keksii supermoottorit ja löytää Linnunradan madonreiät? Joskus, jos jaksaa ja perhe-elämältä ehtii, pitää hommata tai kirjastosta lainata ja lukea kuuluisan evoluutioteoreetikko Richard Dawkinsin uusin teos The God Delusion, jotta saa lisää tietoutta, jolla perustella, miksi on maailmankaikkeutta ja elämän tarkoitusta/merkitystä pohtiva ateisti, eikä 2000 vuotta sitten tapettua tyyppiä palvova ja taivaspaikkaa tavoitteleva hölmö. Sitä en sano, etteikö hölmö voisi olla onnellinen, mutta niin olen minäkin.
